keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Se oikea joulun punainen




Joo, lupaan että tämä tulee olemaan sitten viimeinen joulupostaus tälle vuodelle. Pakko vielä yksi tehdä kun haluaisin teille jakaa vielä tällaisen ihanan punaisen postauksen. Ja innoissani hehkuttaa kun löysin sen mitä olen 9.n edellistä joulua etsinyt. Nimittäen oikeata joulunpunaista!!!

Olen perinteitä kunnioittava tietyissä määrin. Yksi näistä on se että haluan laittaa jotain punaista jouluksi kotiini. Minun joulun värit ovat valkoinen, vihreä ja punainen. Valkoinen on ihanan puhdas väri, vihreä tuo sitä metsää sisälle ja punainen sen viimeisen joulusilauksen. Tähän jouluun asti olen metsästänyt sitä minulle oikeaa joulunpunaista ja se että missä muodossa se pitää kotiimme tuoda. Olen kokeillut tonttulakin punaisia verhoja, ei kiitos! Ne eivät tuoneet sitä mitä kaipasin. Olen kokeillut vähän sellaisen tumman marjapuuron väristä joululiinaa, ei kiitos! Sekään ei tuonut oikeaa joulun tunnelmaa...
Oikeasti voitteko kuvitella kun tietää mielessä sen oikean värin mutta ei ole vaan sitä livenä missään nähnyt. Eikä pysty sitä oikein selittämäänkään. Aika haastavaa mutta ei mahdotonta sillä nyt minä sen löysin. Kävin viikkoa ennen aattoa tyttöjen kanssa jouluostoksilla ikeassa. Lähdin sieltä hakemaa punaista vahakangas liinaa ruokapöytään jonka epäilin olevani juuri se mitä olen tähän jouluun asti hakenut. Hakusessa oli myös muutama kuusen koriste kuuseen edellisten lisukkeeksi. Liina löytyi ja pallot myös. Ostin kolme pakettia virkattuja joulupalloja joissa oli punaisena sävynä juuri se minun joulunpunainen!

Kotia päästyä koristelimme kuusen kauniiksi ja kun laitoin sen liinan pöytään niin mielessä kävi "se on siinä" meidän joululiinamme, täydellinen! Sekä kuusi: juuri niin ihana,  mistä minä tykkään! punaista, valkoista ja jotain kiiltävää! Miten voikaan oikean värinen joululiina tuoda sen kaivatun viimeisen joulusilauksen kotiin. Mieskin tuumasi liinan nähtyä että nyt on jouluista! :) Kiitos ikean! ;)
Nyt meillä on se viimeinen joulusilauksen tuoja kodissamme joka kaivetaan ehdottoman varmasti tästä joulusta lähtien joka joulu esille!

ps. ja eikö olekki makea tuo pieni tekokuusi ruokapöydällä! Sekin lähti matkaan ikeasta.  Niin aidon oloinen että enpä ole moiseen vielä tähän päivään mennessä törmännyt.



Mutta nyt on Joulu juhlittu ja toivottavasti suklaat syöty että otetaan Uusi vuosi vastaan innolla ja mielenkiinnolla!
Kiitos teille lukijat tästä vuodesta!!
Hyvää uutta vuotta 2015!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Olinko ollut kilttinä?!

 
 
Lahjojen määrästä päätellen kyllä; olin ollut kilttinä. Nähtävästi tontut ovat nähneet ne hyvätkin päivät myös. Kun itsestä tuntuu vähän liiankin usein siltä että on niin huono äiti lapsille ja vaimo miehelle. :( On tullut tässä loppuvuoden aikana vähän turhankin helposti ärähdeltyä lapsille sekä kiukuteltua miehelle. Pitkän tauon jälkeen hoidettavana on kolme pientä joista vanhin just täytti kolme vuotta on tuntunut yllättävän raskaalta. Liekkö jo ikä painaa meikälaista vai onko kaamosväsymystä ilmassa? Olenko turhautunut? Haluaisinko jotain uutta? Aina tätä samaa.. Onko yhtään tuttua juttua?.. Mulla tuntuu tällaiset fiilikset olevan aika kausittaista. Välillä kaikki näyttää hyvältä ja sitten välillä kysellään itseltä kaiken näköisiä kysymyksiä ja yritetään selvitä arjesta...
Enää ei puhti riitä liikuskelemaan ihmisten ilmoilla kolmen pienen kanssa. Silloin kun kolme vanhinta olivat pieniä eli sama tilanne että vanhin oli 3-vuotta niin sitä ´kuule kierreltiin ja liikuttiin milloin ostoskeskuksissa ja milloin missäkin niiden kanssa. Ei hyvä päivää, tänään ei tulisi kuulonkaan että lähtisin näiden pienten kanssa ostoksille. Sen verta mukavuuden haluinen olen että nyt menen sieltä missä aita on matalin- periaatteella ja jätän kaiken turhan/ressiä aiheuttavan pois. Kylässäkin käydään muutamalla niin tutulla että voidaan olla melkeinpä ihan kuin omassa kodissa näiden kanssa siellä. Ei haittaa talon emäntää meidän 3-vuotiaan tomeruudet... Onneksi on näitä toisia kotiäitejä joilla voi käydä piipahtamassa ja vaihtamassa kuulumisia ja ammentamassa voimaa taas arkeen! <3




No itse asiaan siis mitäs se pukki minulle sitten toikaan... Sählymailan: pääsen taas pitkän tauon jälkeen aloittamaan sähläämisen (lääkäri antoi luvan) ja vielä ihan ihka omalla mailalla. Ei tarvitse miehen mailalla enää pelata. Ja katsokaa oikeasti vielä minkä värisen mailan sain. Ihanan Pinkki/vihreän! Niin tykkään! sain tohvelit paleleviin jalkoihini. Jalkapohjia palelee talvella sisälläkin että olen aamusta iltaan villasukat jalassa. Niin ahkerasti olen niitä käyttänyt että toisesta sukasta puuttuu jo melkein koko kantapää että hyvään saumaan pukki toi tohvelit... Tämän vaivan sitä saa kun nuoruuden höperyydessä menee palelluttamaan jalkapohjat!   Pannunalusen: Esikoisen itse tekemän. suloisen ihana, tuli tarpeeseen, en vielä omistanut tällaista, nyt minulla on sellainen. Tulee niin oma ala-aste aika mieleen... tehtiinpä mekin moiset silloin. :) Avainkaulanauhan: Sain ystävältä jonka morsiusneitona sain olla vuonna 1995. Heti pääsi autonavain nippu koristamaan tätä nauhaa. Nyt ei tarvitse etsiä laukunpohjalta niitä avaimia!

maanantai 22. joulukuuta 2014

jouluiset kaurakeksit



Jos joku vielä kaipaa kaappeihin lisää herkkuja jouluksi niin tässä olisi varteenotettava vaihtoehto. Myös helppo ja nopea tehdä eikä tarvitse kovinkaan kummoisia raaka-aineita. Ja vielä jos tykkää ylipääten  kauraisista leivonnaisista niin uskon että näihin tykästyy myös!

Nämä jouluiset kaurakeksit muistuttavat yllättävän paljon lapsuuden herkkuja kauralastuja mutta ovat kyllä paljon vähärasvaisempia. Näissä ei rasva tirise leivinpaperille ja lillu keksin pinnalla niin kuin niissä lastuissa joten rasva kammoisillekin sopii! :) Eihän tietty jouluna saa kaloreita edes alkaa laskemaan joten paras tehdä nämä keksit ihan oikeaan voihin! Minä tietty maidottomana jouduin tyytymään maidottomaan margariiniin ja uskon että eivät ehkä ole niin rapsakoita mitä olisivat jos olisin voinut tehdä oikeaan voihin. Mutta maistuvat myös herkullisen hyviltä myös tällaisinakin!

JOULUISET KAURAKEKSIT

150g    sulaa voita
3dl       sokeria
6dl       kaurahiutaleita
3rkl     vehnäjauhoja
3tl        leivinjauhetta
3          munaa
3dl       rusinoita (voi jättää poiskin)
2tl        neilikkaa
2tl        kanelia

-sulata rasva
-yhdistä kuivat aineet
-lisää rasva jauhoihin
-lisää munat yksitellen voi-jauhoseokseen

-nostele kokkareita lusikalla pellille. Ota huomioon leviämisvara.
-paista 200asteessa noin 5-10min.

perjantai 19. joulukuuta 2014

maidoton




Sitä niin kuin ollaan taas maidottomalla linjalla ainakin sen puoli vuotta (todennäköisesti) eteenpäin.Vauvan maitoallergian tähden. Ei siis ole minulle enää ihan uusi juttu. Edelliseltäkin jouduin olemaan ja jos olisin tajunnut niin olisi pitänyt olla myös sitä edelliseltäkin. Ja näyttää vahvasti siltä että jos vielä vauvoja tähän taloon saadaan lisää niin suurella todennäköisyydellä heilläkin on maitoallergia alkuaikoina. Siis sen puoli vuotta todennäköisesti.

Kahdella nuorimmaisella maitoallergia reagoi iholla. Noin kahden kuukauden ikäisenä tuli toiseksi nuorimmaiselle paha ihottuma kaulaan ja rintakehään sekä poskiin. Meni niin pahaksi että ihan jo alkoi märkimään. Ihmettelin muutamia päiviä että mistä moinen tuli. Sitten kun ei rasvoilla rauhoittunut otin yhteyttä lääkäriin. Siellä sitten lääkäri heti totesi että näyttäisi olevan maitoallergia vauvalla. No ei auttanut kun alkaa itse maidottomalle ruokavaliolle. Arvaa oliko kova muutos tällaiselle ihmiselle joka juo vähintään sen litran päivässä (helposti) maitoa! Ja sitten kun sitä ei yhtäkkiä voi juoda yhtään tilkkaa eikä sitten niin missään muodossa. Vauvan ihottuma lähti selkeästi muutaman päivän päästä parantumaan ja hetken päästä se olikin jo kokonaan pois. Ja vauvan vointi parani!
Tällä nuorimmaisella herralla maitoallergia "alkoi" jo viikon ikäisenä vaippa ihottumalla. Ei ihan normaali vaippaihottumalla kun tuli pelkästään etupuolelle ja taipeisiin. Luulin alussa että olisi vaippaihottuma ja muutaman viikon yritin sitten saada sitä rauhoittumaan sinkkivoiteilla, ilmakylvyillä, a-derma-voiteella, vaippa merkin vaihdolla, perunajauholla... tuloksetta. Iho oli edelleenkin paha. Sitten kun kaula alkoi punoittamaan alkoivat hälytyskellot soida että nyt taitaa olla kyse muusta kuin vaippaihottumasta. No heitin sitten kaiken maitotuotteen omasta ruokavaliosta pois ja "vaippaihottuma" sekä kaula alkoivat selkeästi rauhoittumaan heti muutaman päivän päästä. Ja nyt kun aikaa mennyt jo 3viikkoa iho tosi hyvä. Eli pysytään maidottomana vielä muutama kuukausi eteenpäin. Ja poika selkeästi tyytyväisempi!

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

10-vuotta




Huhhuijaa.. Vietimme viime torstain eli 11pv joulukuuta meidän 10-vuotis hääpäivää! Siis totta! Ei kyllä niin millään uskoisi että näin pian 10 vuotta on vierähtänyt eteenpäin. Ja kuulumme jo "vanhuksiin" siis niihin pariskuntiin jotka ovat olleet sen 10 vuotta naimisissa. Silloin kun itse meni naimisiin niin 10 vuotta tuntui todella pitkältä ajalta ja 10 vuotta naimissa olleet tuntuivat niin aikuisilta. Tässä sitä sitten itsekin ollaan eikä kyllä olo ole yhtään sen aikuisempi kuin 10 vuotta sitten. No täytyy kyllä myöntää että ehkä hiukan on enemmän elämänkokemusta sekä järkeä päässä mutta silti sitä pitää itseään vain ikuisena 20.nä. :) Kummasti ne lapset vaan kasvaa... niin kuin sanonta käy lapsista sen ajan kulun huomaa ja näin täytyy myös se todeta!




Pitihän nyt tällainen hetki juhlistaa jotenkin. Kun ei jaksanut hotelliyötä järkätä siis käytännössä kysellä hoitajaa niin päädyimme "ilta kahden" (kolmisin) vaihtoehtoon. Tämä sisälsi huippu hyvän ruoan hyväksi todetussa ravintolassa Helsingissä (Kluuvin Fransmannissa). Suosittelen lämpimästi. Aivan ihan tunnelmallinen ravintola (pieni) ja mahtavat ruoat! Kyllä vatsa tykkäsi!
Täysin vatsoin kävelimme keskustaan Stockmannin jouluikkunaa katsomaa. Olin kuullut sen loisteliaisuudesta ja upeudesta ja täytyy myöntää että pettyä ei tarvinnut. Musiikkeinen/ääneineen oli kyllä kerrassaan näkemisen arvoinen "satumaailma". Voi kun meidän neidit olisivat tykänneet! Äiti ainakin tykkäsi! Oli aikomus kävellä enempikin jouluisessa Helsingissä mutta isännän selkä oli sen verta kipeä että hipsimme autoon ja jatkoimme iltaa kauppakeskus Jumbossa kahvilassa istuen. Paluumatkalla poikkesimme vielä makuuniin irtokarkki ostoksille. Ajatuksena päättää mahtava ilta vielä herkkuhetkeen! <3

10 VUOTTA SITTEN NIIN RAKASTUNEEN ONNELLISENA! <3


 
 
 

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

taiteltu paperitähti




Oletteko jo kokeilleet tehdä paperitähtiä itse? siis taiteltuja sellaisia? Minä törmäsin näihin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten kun selailin lukemiani blogeja. Tosi kivoilta näyttivät joten oli ihan pakko taas kokeilla jotain uutta! :) Vaihteeksi...
Nämä on muuten oiva talvinen/jouluinen koriste seinälle, oviin, ikkunoihin, kuusenkoristeeksi tai vaikka joulukortti askarteluun. Vaihtamalla paperin materiaalia/väriä saa monen näköisiä tähtiä. Vanhan kirjan sivuista saa tosi kivan näköisiä tähti koristeta joulukuuseen, iso pahvia käyttämällä saisi muuten aika valtavan kokoisen tähden vaikka seinälle tai ikkunaan. Mielikuvitushan tässäkin on vaan rajana. Ja nettiä selailemalla tähti mallejakin löytyy paljon erilaisia. Minä ihastuin yksinkertaiseen tähteen joka koostuu sakaroista.

Materiaalina minä käytin ihan tavallista tulostinpaperia. Siis näihin kokeiluversioihin. Ajatuksena oli kyllä tehdä jostain muusta matskusta lisää näitä esim. kuusen koristeeksi mutta en ole saanut vielä niitä tehtyä. Ei yksinkertaisesti meinaa aika eikä rahkeet tällä hetkellä riittää. :( Olisi kyllä kiva vaikka muutama pikku tähti saada kuusta koristelemaan.. Ehkä minä vielä joku yö ne teen ennen joulua. hmmmm.

Kokeilin tehdä ensiksi tähtiä kuva ohjeen perusteella ja epäonnistuin siinä. Minun hoksottimet eivät riittäneet ymmärtämään kuvia. Tuskastuin muutaman kerran jälkeen ja aloin googlettamaan uutta ohjetta. ja löysin videon jossa näytetään kuinka sakarat taitellaan. Tämä oli minun aivoilleni paljon helpompi tapa hahmottaa ja sakaroiden teko alkoi onnistumaan. :) Onneksi joku ihana ihminen on tällaisen tehnyt juuri minua varten! :)
Tässä teille jotka innostuvat näitä kokeilemaan LINKKIvideoon.

Onnistumisen hetkiä tähtien kanssa!

tiistai 2. joulukuuta 2014

Ristiäiset

 
 



No nyt on ristiäisetkin pidetty ja nimi pojalle annettu. Kim Ilari tuli pikku herran nimeksi. Komea nimi komealle pojalle. :)

Meillä jokainen on kastettu ennen 2kk.tta. Pari kastettu ihan alle kuukaudenkin ikäisenä. Mitä sitä turhaan venyttelemään kastejuhlaa jos itse on kunnossa ja jaksaa ne ristiäiset järjestää. Silloin kun vauva on vielä pieni niin suurella toden näköisyydellä hän nukkuu koko kastetilaisuuden ajan ja ehkäpä koko juhlankin ajan. Ja toinen pointti on se että hän mahtuu myös hyvin siihen kastemekkoon. Meillä kun nuo vauvat tuppaavat kasvavan niin hurjaa vauhtia että kauan eivät mahdu 56cm. Keskimäärin ovat kasvaneet sen +1kg/kk ja tämä nuorimmainen tekee tässä luvussa ennätystä ja on kasvanut reilun kilon kuukausi vauhtia. :)

Itse juhlien järjestäminen/valmistaminen sujui minulta tällä kertaa ilman stressiä. Siinäkin olen oppinut vuosi vuodelta paremmaksi. Eikä taloakaan puunattu lattiasta kattoon ennen juhlia. Sen tein että tytöt (6 likkaa) saivat järjestää alakerran ja imuroida ja pestä sormen jäljet pois ikkunoista ja minä luutusin keittiön lattian ja pesin vessat. Siinä oli meidän ristiäis siivoukset ja hyvin juhlat menivät. Miksi sitä turhaan koko taloa pesee kun juhlat vietetään olohuoneessa. (jäi muuten sohvan päällisetkin pesemättä).

Itse juhlatilaisuus oli sitten sitä mitä voi kuvitella jos talossa on 3- ja 1,5 vuotiaat kaverukset. Ennen kuin kastetilaisuus pääsi edes alkamaan oli jo kastevedet kaadettu matolle ja rinnuksille vaikka laitoin juuri tätä ajatellen veden ihan viime hetkellä maljaan. No äkkiä paita vaihtoon ja uusi vesi kastemaljaan. Koko kastetilaisuuden ajan sai äiti vartioida pöydällä olevaa kynttilää. Sitä kun yritettiin sammuttaa (neiti 3-vuotias on oppinut puhaltamaan)  muutaman kerran. Kun ei kynttilää saanut sammuttaa neiti päätti mennä jääkaapilla ja syödä suklaata ja juoda maitoa oma toimisesti. Onneksi oli tuttu pappi niin ei varmaankaan pienet sivuseikat häirinneet. :) Ja pienellä huumorilla näistäkin selvittiin ja poika sai kasteen!

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Valoa pimeyteen




Pakko myöntää että minä jo laitoin parisen viikkoa sitten ensimmäiset "talvivalot" sisälle sekä ulos. Ei vaan malttanut olla laittamatta. Ulkonakin oli ja on edelleenkin niin ankean pimeää että mitä sitä nyt odottelemaan. En kumminkaan ihan ensimmäinen halunut olla joka valoja ripustaa pihalle joten sitten kun muutaman talon pihassa näin valoja niin uskalsin itsekin kaivella jouluvalot esille tai talvivalot mitä ne nyt onkaan. Minusta jouluvalot ovat tähdet sekä kyntteliköt yms. Ja talvivaloja ne jotka ovat johdossa kiinni. Mitä ne nyt onkaan nimeltään mutta kumminkin varmaan ymmärrätte mitä tarkoitan... :)



Viime viikon loppuna kun siivosin huushollia ihan kunnolla siis käsittää sen että pesin alakerran lattiat sekä yläkertakin imuroitiin. Meillä kun siivotaan silloin kun mammaa huvittaa niin aina ei just samana päivänä esim. pestä lattioita saatikka ylä- ja alakertaa siivota yhtä aikaa. Kun tupa oli niin puhdas ja raikas niin halusin kaivella ne kynttelikötkin ikkunoihin sekä muutaman tunnelmavalon vielä sisälle. Kranssit saivat myös valot. Tulevana sunnuntaina kun on ensimmäinen adventti niin kaivetaan sitten ne loputkin joulukoristeet esille. Kerkee niitäkin katsella ja ihastella muutaman viikon ennen kuin pois otetaan. Minä kun tahdon olla jo valmis luopumaan joulusta ennen uutta vuotta niin kerkeää ainakin muutaman viikon fiilistellä joulua. Ja ihan viimeistään loppaisena se kuusikin on kannettu jo pihalle...
Tykkään joulusta tosi paljon. Se tunnelma, lämpö, yhdessä olo ne ovat jotenkin vaan niin huippuja. Joulusta joulupäivä on sellainen mun suosikki. Aaton hössötykset ja kiireet ovat taakse jäänyttä ja koko päivän saa olla ja syödä. Lapset leikkii saamillaan leluilla, pelataan yhdessä lautapelejä, syödään karkkia ja ollaan vaikka koko päivä pyjamassa. Aaah,, kuinka odotankaan joulua!

Tunnelmallista joulun odotusta teillekin!
Toivotaan vielä että saataisiin se valkoinen maa jouluksi.

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Hitaalla mennään




Näyttää että tämä mun blogin päivittäminen on hiukan hidastanut tahtia lähi aikoina. Sori! Yritän parhaani mukaan jaksaa/keretä kirjoittamaan tänne. Tällä hetkellä meinaa vaan olla koko ajan kädet täynnä töitä ettei oikeasti ole tietokoneen ääreen ehtinyt syventyä pitemmäksi aikaa. Ja illalla kun kaikki nukkuu myös vauva niin monesti olen niin poikki että menen samantien nukkumaan...
Monesti olen ajatellut kun vauvaa syöttelen illalla että sitten kun tämä pikku herra nukkuu niin päivitän blogia mutta sitten huomaan olevani niin väsynyt että olen kokenut paremmaksi vaihtoehdoksi mennä nukkuman jotta aamulla heräisi ihan kohtuu hyvällä tuulella oleva äiti. Vaikkakin koen blogin kirjoittamisen tärkeäksi itselleni (oma juttu) niin silti uni on voittanut tämän tällä hetkellä monesti. Kunhan totun yö heräämiseen taas niin eiköhän sitten blogi päivity taas entiseen tahtiin. :)

Ajattelin kokeilla ekaa kertaa ihan heittää kuvina teille päivän asua. Täytyy nyt kumminkin paljastaa että kyseessä ei ole tämän päivän asu vaan toissapäiväisen. Maanantai iltana oli tarkoitus tämä päivitys tehdä mutta en jaksanut enää illalla istahtaa koneen ääreen. Uni voitti bloggauksen... No nyt tänä iltana olen yllättävänkin pirteä/hyvällä tuulella (kaaoksesta huolimatta) niin bloggaan sen nyt. J

Mulla taitaa olla päällä suurimmaksi osaksi kirpparilta ostettua. Suosin siis kirppistelyä tosi paljon! T-paita (vero moda), housut (bershka) sekä huivi (lindex) on kirppislöytöjä. Housut muuten ostettu kesällä jolloin ei ollut puhettakaan että olisivat mahtuneet kiinni. Nyt siis ensimmäistä kertaa jalassa ja olivat sopivat. Kauluspaita on Turkin ostoksia 3-vuoden takaa ja kengät (anna field) viime vuoden ostos zalandolta (mun vakkari verkkokauppa).:)

Olen alkanut fiilistelemään jo joululauluilla. Tällä hetkellä meillä soi Celtic Womanin joululaulut ahkeraan. Tässäpä teillekin... :)

https://www.youtube.com/watch?v=K6RSB39DMfM

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Mustikanvarpu kranssi


 Minä olen vähän sellainen luonteeltani että jos kuulen/näen jonkun hyvän idean niin se on oikeastaan aika pakko testata itsekin. Yksi näistä oli mustikanvarvuista tehty kranssi. Naisten kanssa yksi ilta whatsupin kautta keskusteltiin (on muuten oiva keksintö) että mitä käsitöitä sitä joulumyyjäisiin tehtäisiin. Sieltä tuli hyviä ideoita mm. aivan superhienoja heinäseipäästä tehtyjä enkeleitä, virkattuja joulupalloja sekä näitä varpukransseja. Eli kranssi joka on tehty pelkästään mustikanvarvuista ja sen voi halutessaan spray maalata esim. valkoiseksi. Näitä valkoisia versioita näytti ihmiset eniten suosivan kun googlasin netistä.

Teko on mitä yksin kertaisin.
Käyt poimimassa metsästä (huom! omasta, ei kuulu jokamiehen oikeuksiin) ison määrän varpuja. Tuollaiseen ovi-kranssi kokoiseen menee sen pari kauppakassillista suurinpiirtein ja valtavan isoon saat sitten poimia tupla tai tripla määrän. Oikeasti niitä menee tosi paljon. Teet rautalangasta tai jostain vastaavasta esim pajusta sen ympyrän mihin sitten alat varpunippuja kiinnittämään rautalangalla. Eli otat muutaman varvun, teet nipun, laitat kehikkoon ja kiepautat rautalangan ympäri. Sitten seuraava nippu perään ja rautalanka kieppi ympärille. Tuo rautalanka rulla siis kulkee koko ajan mukana ilman että sitä katkotaan välissä. Näin yksin kertaista ja yllättävän nopeaa.

 
KRANSSI TEKO KAVERI!


Minä tein yhden tosi ison kranssin jonka laitoin ulos ulko-oven yläpuolelle. (aikoinaan siinä on ollut se risukranssi mutta se on ollut ja mennyt). Kieputin kranssin ympärille valot. En maalannut kranssia ollenkaan vaan jätin sen vihreäksi. Katsotaan maalaanko sen jossain vaiheessa valkoiseksi. Riippuu alkaako vihreä väri miten häiritsemään. Nyt joulun aikaan se sopii ihan noin.

Toisesta kranssista tein normaali kokoisen eli ovikranssi kokoisen. Sen laitoin tuohon ruokailutilan ikkunoiden väliin. Ja siihen laitoin myös valot. Tuli kivan jouluinen koriste. Tätäkään en maalannut ollenkaan (ainakaan vielä). :) Täytyy vielä toinen pienempi kranssi tehdä tuohon olohuoneen ikkunoiden väliin. Sitten saa nämä kranssit riittää tässä talossa! :)

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Liivinsuojat testissä





Imetyksen aikaan minä en totta vie selviä ilman liivinsuojia. Ei puhettakaan että voisin olla ilman. Sen verran aukinaiset venttiilit mulla on. Jokaisen maidon nousun yhteydessä venttiilit aukeaa sekä silloin kun imettää niin toinen tihkuttaa.. Ihmettelen välillä oikeasti niitä jotka selviävät ilman liivinsuojia ja toteavat vaan että ei mulla vuoda maitoa. Häh? Voiko oikeasti olla niinkin...?
No minä kuulun just niihin toisiin. Siksipä olen myös ahkera kertakäyttö liivinsuojien kuluttajan. Alussa niitä menee enemmän ja sitten pikkuhiljaa vähenee käytön määrä mutta ihan imetyksen loppuun asti niitä joudun käyttämään. Ja on myös käynyt ihan tämän suuren kulutuksen myötä sekin asia mielessä että jo kannattaisi tehdä kestoliivinsuojia itse muutamat parit. Säästyisi sekä luontoa että rahaa! Voipi olla että oikeasti teen muutamat. Katselin netistä että menisi noin 20€ kankaisiin josta tekisi kuudet parit.

No tässä tuli taas testattua ja todettua kantapään kautta että mitkä kertakäyttöliivinsuojat oikeasti ovat imukykyiset ja mitkä kuuluvat siihen luokkaan että sama kun niitä ei olisi ollenkaan.


Ainu-liivinsuojat
Ostin ihan ensimmäisenä paketin Ainu-liivinsuojia kun kyseisessä kaupassa ei ollut natusan-baby merkkisiä. (koska tiesin niiden olevan parhaimmat). No ajattelin että varmaankin ovat ihan yhtä hyviä tai vain pikkasen huonommat.  Just joo mitä vielä. Ensimmäisen syötön/maidonnousun jälkeen olivat ihan märät sisäpuolelta. Ja ei kovin miellyttävää pitää märäntuntuisia suojia päällä. Siispä vaihtoon menivät joka syötön/maidonnousun jälkeen ja voitte kuvitella kuinka monet parit päivässä sitten vaihtui?! Ja yöllä myös tietty... Käytin paketin kuuliaisena loppuun asti ja lähdin ostamaan lisää suojia.


Helmi-liivinsuojat
Menin toiseen kauppaan ja sielläkään ei ollut natusan-babya joten otin paketin Helmi-liivinsuojia. Näissäkin luvattiin että ovat erittäin imukykyiset sekä miellyttävä päällä ja vielä ekologiset. No eivät kyllä olleet ainakaan imukykyisiä. Pahemmat kuin Ainu-merkkiset (vaikka nekin olivat huonot) eli nämä olivat tosi huonot. Imukykyä ei yhtään. Ja kastelivat imetysliivitkin märiksi. Hohoijaa. Miten meitä huijataankaan... Tätä pakettia en pystynyt käyttämään edes loppuun asti ennen kuin lähdin uutta pakettia ostamaan.


Natusan-Baby liivinsuojat
Nyt menin kolmanteen kauppaan ja siellä oli natusan-babya. Ja muistin oikein, ovat ihan ehdottoman ykköset sekä imuteholtaan että mukavuudeltaan. Näissä lupaus pidetään mitä on kylkeen kirjoitettu. Voitteko kuvitella että mulla on ollut koko päivän samat suojat ja eivät tunnu yhtään märiltä tai epämukavilta. Niistä näkee/tuntee että maitoa on sisällä mutta ne eivät ole märkiä ollenkaan! Että näinkin suuri ero voi olla eri tuotemerkeillä samasta tuotteesta. Ja mitä tuote lupaa niin jokaisessa samat tekstit/lupaukset paketin kyljessä mutta vain yksi merkki piti lupauksensa! Ja sai tyytyväisen käyttäjän. :)

tiistai 28. lokakuuta 2014

Uusi lamppu




Joitakin kuukausia sitten kävin ystävän luona ja ihastuin heti ensi silmäyksellä heidän ruokapöydän lamppuun! Valkoiseen ikean lamppuun!! Ajattelin silloin mielessäni että tuo olisi kyllä seuraavana ostoslistalla. Ja arvaatte varmaan oliko. Ehei... löytyi monta muuta asiaa jotka menivät lampun ohitse. Katsos kun se ei ollut se kaikkein tarpeellisin hankintalistalla oleva tavara. Kun meillä oli jo ruokailutilassa lamppu. Joten se sitten jäi unholaan.... Kunnes...

Tällä viikolla tarkemmin toissa päivänä selailin taas jälleen kerran (on muuten tapana muutaman kerran päivään selata läpi) paikallista Facebook kirpparia. Ja mitä minä sieltä löysinkään. Samaisen lampun mitä olin ystävän luona silloin aikoinani ihastellut (paitsi mustana) ja huikeaan 15€.n! Ja arvatkaapa vain mietinkö kahta kertaa ostanko. Voi että olin niin onnellinen löydöstä että! "Väärä" värikään ei haitannut sillä nyt tällä hetkellä tämä musta on meille sopivampi sävy kuin valkoinen. Aah, olen niin onnellinen tästä löydöstä! Nyt sain sen mitä silloin ajattelin. Ihan vain odottamalla... :)

 
Pahoittelen huonoa kuvan laatua. Laiskuuttani en jaksanut hakea kameraa vaan räpsäisin kuvat puhelimella...:(

perjantai 24. lokakuuta 2014

Pikkuinen

 
 

 
 
"Suurin kaunein ja herkin on hetki kun tuo pieni syliini näin nostettiin.
Onni suurin mun rintaani vasten. Äidiksi kun jälleen minut siunattiin.
 
Kasvoit pienet niin pehmeä tukka. Kauniimpi nyt voiko olla ihme uus.
Katsoo luoja niin hellästi lastaan. Kauneimmin kun julki käy jo salaisuus."
 
Cuulas Trio: Elämän salaisuus
 
 
Lauantain 18.10.2014 meidän perhe vahvistui komealla miehen alulla kun maailmaan syntyi täydellinen, ihanan, rakas pikku poika! Sitä ei voi vaan kun aina ihmetellä kuinka pieni hän on ja niin täydellisen valmis paketti. Rakkautta täynnä!
 
 
Juuri sopivasti sattui lapsilla alkamaan syysloma viikko koulusta joten pikkuiselle on ollut kovasti hoitajia/syliä kotona. Kaikki ovat niin myytyjä pienen edessä. Tietenkin härdelli on ollut aika kova ja meteli täällä kotona kun koko sakki aamusta iltaan ympärillä että välillä korvissa tuntuu.
Eniten huolestutti kun vauva tuli kotia että mitenkähän meidän edellinen 1,5-vuotias poika ottaa pikkuisen vastaan?! Mutta ihmeen hyvin ainakin toistaiseksi. Tällä hetkellä innostus on kova vauvasta ja vielä ovat otteetkin olleet vauvaa kohtaan yllättävän sievät. Kerran on vauva saanut vähän raapasua päähän mutta onneksi ei pahempaa. Raukka pieni... Mihin kouluun hän joutuukaan...
 
 
Nyt on niin rauhallisen hiljaista kotona että jos olisi kello joka tikittäisin niin voisin kuulla sen. Vaikka täällä kotosalla on minun lisäksi kolme nuorimmaista. Mutta kaikki nukkuvat yhtä aikaa. Toista tuntia! Oi että olen nauttinut. Isäntä lähti kolmen vanhimmaisen kanssa uinti/McDonalds reissulle. Tekivät eilisen päivän niin ahkerasti polttopuu savottaa että palkkio oli tiedossa.
 
 
Minä lähden nyt uunin lämmitykseen ja nautin vielä hetken hiljaisuudesta!
 
 Kaunista syksyistä viikonloppua!

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Aikansa kutakin

 
 
ENNEN
 
 
 
JÄLKEEN


Niinhän se menee että aikansa kutakin värikautta. Nyt olen pikkuhiljaa siirtynyt sisustuksessa enemmän valkoisen kuin ruskean puolelle ja sitä myöten jotkin huonekalut ovat saaneet uutta ilmettä pintaansa. Nyt koki muodon muutoksen meidän makuuhuone.

Sängynpäätynä on tähän päivään asti ollut ystävältä ostettu itse tehty puinen pääty. Väriltään pääty oli tuollainen tumman mustanruskea. Onkohan tuollaista sävyä edes olemassakaan? Mutta siis aika tumma kumminkin. Tässä syksyn päälle oli haaveena tehdä uusi sängynpääty itse. Sellainen nahkainen (oikeasti tekonahkainen) valkoinen sängyn pääty. Googlasinkin yhden tosi hyvän teko-ohjeenkin valmiiksi odottamaan. Yritin saada tuota sängynpäätyä myydyksi jotta olisi tullut se "ihan pakko tehdä uusi"  ja sängynpääty olisi näin ollen myös valmistunut eikä jäänyt suunnitteluasteelle. (johon monesti tahtoo mun projektit jäädä). No sängyn pääty ei valitettavasti mennyt kaupaksi joten ajattelin kokeilla toista ratkaisua. Eli maalata pääty valkoiseksi!

Kävin ostamassa rautakaupasta pienen purkin valkoista helmi kalustemaalia. (mun ehdoton lemppari maali). Ja laitoin tuumasta toimeen.
Ensiksi pohjamaalasin päädyn valkoisella pohjamaalilla. Sitten maalasin päädyn tuolla kalustemaalilla kaksi kertaa. Parin päivän tai puolentoista vuorokauden projektihan tämä oli kun nuo kuivumisajat ovat kalustemaalissa pitkät. (16h).
Eli toisin sanoen työ eteni näin. Päivällä maalasin päädyn pohjamaalilla meidän makkarin lattialla. (ovi visusti kiinni ja jätin päädyn kuivumaan). Illalla kun lapset nukahtivat, roudasin päädyn yläkerran aulaan ja maalasin ensimmäisen kalustemaali kerroksen pintaan. Aamulla kun koululaiset lähtivät kouluun roudasin päädyn takaisin meidän makkariin ja maalasin siellä toisen kalustemaali kerroksen pintaan. Siellä pääty kuivui sen päivän ja seuraavan yön. Ja aamulla sitten pääsin laittamaan päädyn paikalleen!


"Uuden" päädyn innoittamana vaihdoin vähän ilmettä samalla makuuhuoneeseen. Eli vaihdoin vihreän verhon valkoiseen, vaihdoin koristetyynynpäälliset mustavalkoisiin, vaihdoin kattolampun ja laitoin tuollaiset tunnelmavalot verhoon roikkumaan. Näin pienillä asioilla voi saada ihan erinäköisen makuuhuoneen aikaiseksi!

Tästä minä tykkään!

torstai 2. lokakuuta 2014

SYKSY = kynttilät ja pimeys




Niin ne vaan illat pimenevät ja syksy on ihan oikeasti saapunut tänne Etelä-Suomeenkin. Valoisan kesän jälkeen on oikeastaan ihan kivoja nämä pimenevät illat. Saa kynttilöitä polttaa ja nauttia pimeydestä ja rauhasta iltaisin.
Näin ollen tiimarin loppuunmyynnistä ostetut tuikkukipotkin ovat päässeet käyttöön. Jostain syystä (1,5-vuotiaan) tähden kynttiläkupit viettävät kumminkin suurimman osan ajastaan korkealla olohuoneen lipaston päällä eivätkä olohuoneen pöydällä mihin ne oikeasti kuuluvat. Sitten kun pikku herra on nukkumassa voi nämä kipposet asettaa nätisti sohvapöydälle ja nauttia niiden tuomasta valosta hetken!
En kuulu kumminkaan niihin kynttilöiden himo polttajiin mutta silti joinakin iltoina on ihana laittaa kynttilöitä palamaan ja istua sohvalla ja nauttia! Vielä siihen joulun alla glögi lasi käteen, oma kulta viereen niin kaikki olisi täydellistä! :)

Syksyn saapuminen tuo tullessaan myös sen että olohuoneen värimaailma muuttuu harmoonisemmaksi ja "tummemmaksi": Kesäisen vihreät sohvatyynyn päälliset saivat lähdön kaappiin ja tilalle tulivat finlaysonin beige-mustat tyynynpäälliset. Jotka muuten löysin muutama viikko sitten kirpputorilta. Myös valkoiset verhot saivat lähteä ja tilalle tulivat samanlaiset beiget verhot.
Näillä pienillä muutoksilla sai olohuone erilaisen ilmeen.

Täytyy vielä tuo keltainen viltti vaihtaa toisen väriseen niin sitten olisi vielä parempi

lauantai 27. syyskuuta 2014

BOOB äitiystregginsit




Tulipahan sitä ostettua elämäni toiset äitiyshousut. Ensimmäiset olivat mamaliciouksen farkut jotka siis ovat vielä oikein hyvässä käyttökunnossa mutta ne ei vaan tuntuneet kovinkaan miellyttäviltä jalassa tässä raskaudessa:( Puristivat vyötäröstä ja ahdistivat.

Tähän mennessä siis olen kulkenut ihan normaaleissa housuissa. Tarkoittaneen sitä että olen ostanut housuja joissa on ollut kuminauha vyötärö jotka antavat hyvin periksi eivätkä purista. No eivät ne kumminkaan olleet ihan priimat näin ison mahan kanssa, tarkoittaneen sitä että kun vyötärö jää mahan alle niin joutuu sitten pitämään pitkää alutoppia alla tai masutuubia jotta maha ei pilkota tai selkä. Äääh, ja huoh!
 Tämä versio alkoi ahdistamaan joten päätin että nyt minä osta oikeasti itselleni äitiyshousut. Onhan tässä jo tarpeeksi kitkuteltu ja viritelty.
Tällainen tyhmä kun olen niin ekkanahan tuli mieleen että eihän tässä ole enää kuin 7viikkoa jäljellä niin eiköhän sitä pärjää sen ajan näillä collareilla ja viritelmillä. Siis kuvittele 7 viikkoa! Sehän on 2 kuukautta! Heheheh. tosi fiksusti ajateltu.

Liityin facebookin äitisykirppariin ja aloin ensiksi sieltä metsästämään käytettynä housuja. Ja sieltähän heti löytyi yhdet oikein varteenotettavat vaihtoehdot. Nimittäin Boob:n äitiystregginsit. Siis en ole koskaan käyttänyt boob merkkiä mutta kuullut niiden laadukkuudesta ja mukavuudesta. Sain nämä vähän käytetyt housut 35€:lla posteineen eli puoleen hintaa uudesta. Myyjä kehui että ihan parhaat päällä ja erittäin joustavat/mukavat! Innolla odotin pakettia ja heti kun sain sen niin kokeilin housuja jalkaan ja en oikeasti voinut uskoa että housut voivat olla näin mukavat päällä ja vielä äitiyshousut! Ei purista ihan mistään ja ovat silti todella istuvat päällä!
Tein elämäni löydön!
Aivan huippu yksilöt!
Että suosittelen lämpimästi Boob merkkiä! 

Hmmm . Ostaisiko vielä toiset housut vai pärjäisiköhän näillä edustus housuilla vielä 4 viikkoa?!

maanantai 22. syyskuuta 2014

Peruskallio

 
 


Aivan mahtava cd. Niin mahtava että tämä levy on soinut siitä asti kun ostin (kolmisen viikkoa) joka ikinen päivä. Tässä on vaan niin upeita lauluja että ei uskoisi. Jokainen laulu on puhutteleva ja koskettava. Suosittelen kyllä niin lämpimästi tämän cd.n ostamista.
Minä kuulin Cuulas Triosta ensimmäisen kerran kesällä kun olin ystävän luona käymässä. Menin sitten youtubeen ja kuuntelin siellä muutamia lauluja ja jäin ihan koukkuun. Nyt syksyllä heidän Facebook sivuilta luin että ovat joskus julkaisseet ensimmäisen levynsä ja ovat siitä tekemässä uutta satsia niin minä heti tilasin sen. Ja en ole katunut sitten yhtään tämän ostamista. Nyt just luin että ovat tekemässä toista levyä ja sen ostan heti kun ilmestyy!!

On ihana kuulla kun kolme vuotias neitikin hyräilee näitä Cuulaksen lauluja kun levy päällä. Ja vanhimainen halusi että laitan hänen kännykkäänsä nämä laulut. Monesti saattaa kuulla sekä ylhäällä että alhaalla kun Peruskallio soi! :)

Tässä on teille yksi minun lemppareistani heidän cd.ltä: Peruskallio

maanantai 15. syyskuuta 2014

Syksyistä askartelua



Mulla oli tuossa yksi ilta viime viikolla kerhon pito vuoro. Olin luvannut hoitaa askartelu puolen siellä. Kerholaiset ovat iältään 4-6vuotiaita joten kovinkaan haastavaa askartelua ei kannattanut ajatella sekä ajan että taidon puolesta.
Jos jotain teen niin teen sen ajatuksen kanssa enkä mene siitä mistä aita on matalin. Haluan että sitä mitä tehdään niin siinä on joku "ajatus" vaikka vuoden aikaan nähden. Ja muutenkin kun tykkään väkertää käsilläni niin luonne ei anna periksi että minun kerhon pito vuorolla tehdään "sitä mitä sattuu nyt kaapista löytymään" periaatteella.

Heti tuli mieleen että kun on syksy niin olisi mahtava päästä jotenkin hyödyntämään askartelussa luonnon kauniita värejä. Viimeksi taisimme minun kerrallani liimata syksyisiä lehtiä puuhun. Nyt halusin jotain muuta. Netti ja google on kyllä ihan yliveto ase näihin idea hommiin. Googleen kirjoitin hakuun että "syksyinen askartelu" niin heti tärppäsi mahtavalla idealla, pihlajanmarjoista tehty ikkunakoriste! Sen minä sitten nappasi. Vielä kun pihlajanmarjoja löytyi omasta metsästä niin ei tarvinnut niitä lähteä metsästämään... Kävin vaan taivutettavaa rautalankaa ostamassa rullan.

Tämä oli oikeasti ihan huippu idea pienille kerholaisille. Saivat pujotella pikkukätösin pihlajanmarjoja rautalankaan ja oli hieno seurata miten niin pojat kuin tytötkin keskittyneesti hoitivat hommansa. Kun rautalanka oli täysi niin me opettajat taivuttelimme sen haluttuun muotoon, ympyräksi, sydämeksi tai tähdeksi. Koriste sai vielä kauniin narun jolla sen sai kotona ripustaa haluttuun paikkaan.

Näitähän voisi ajatella että kotonakin askartelisi pienten kanssa niin saavat jotain mielekästä tekemistä. Siinä vierähtää aika jos tovi kun pujottelevat marjoja rautalankaan. :)

niin kauniita!

tiistai 9. syyskuuta 2014

Tärkeitä juttuja

Haastetta.

Sain Sallalta haasteen kuvata ja kertoa kahdeksasta itselleni tärkeästä asiasta/esineestä. Tämä osottautui oikeasti aika haastavaksi joten minä sain kasaan vain seitsemän. Ja luinpahan tuossa Sallan kommenteista että kysehän oli alun perin seitsemästä jutusta joten mennäänpä sitten alkuperäisellä ohjeella täällä. :) Hiukan helpotusta...Niin ja tässä haasteessahan on tarkoitus kuvata ns. pinnallisia asioita/juttuja jotka tärkeitä eli ei ole tulossa mitään syvällisempiä kertomuksia.



1. Juoksulenkkarit
Näitä ilman en lähtisi autiolle saarelle. Juoksu on minulle se kaikista rakkain/tärkein harrastus/henkireikä mistä saan voimaa ja energiaa arkeen. En ole mikään maraton juoksija enkä sunnuntai juoksija eli tarkoittaa sitä että tykkään juosta alle 10km. Optimi matka on sen 7,5km..Tylsistyn juoksun aikana jos se kestää tuntia pitempää... eli minusta ei tule koskaan maratoonaria... :) Siis voisi sanoa että juoksen kelloa vasten. Eli yritän parantaa ns. aikaani joka kerta. :)



2.Ompelukoneet
Näillä varmaan sitten toteutan itseäni. :) Vai miten sen voisi oikein ilmaista?! Käsillä tekeminen: käsityö on ollut kyllä ihan lapsesta asti minun yksi lempi jutuista. Tykkäsin käsityöstä koulussa ja nimenomaan yläasteella kun silloin ommeltiin enemmän. En kuitenkaan ajatellut silloin että koskaan tulisin ompelua harrastamaan vapaa-ajalla tai saatikka sitten tekemään vaatteita. No tässä sitä nyt ollaan. kolmisen vuotta sitten mieheni yllyttämänä uskalsin tilata itselleni ompelukoneen ja saumurin ja sitä päivää en ole katunut yhtään!



3. Tigi Rockaholic Rocktastic hiusgeeli
Olen aina tykännyt Tigin tuotteista niiden riittoisuuden ja hyvien tuoksujen takia. Sekä tietty sen takia että ne ovat oikeasti tosi hyviä! Tämän geelin olen löytänyt joskus vuosia sitten kirpparilta. Ostin sen kun halvalla sain eli en silloin edes tiennyt mistä geelistä oli kyse. No nyt tiedän! Tämä on niin kuin nimestäkin voi päätellä että todella vahvaa hiusgeeliä. Millä saa hiukset pysymään melkeinpä ihan missä asennossa vain. Tarkoitettu erityisesti lyhyisiin rocki hiuksiin mutta toimiipa tämä hyvin myös pitkissäkin. Varsinkin kun omistaa tällaiset liukkaat lirut hiukset niin yksi ongelma on se että miten saa hiukset pysymään kunnolla esim. ponnarilla. Silleesä että ne ei valu yksitellen pikkuhiljaa pois edestä. Kun käytän tätä geeliä niin saan kaikki hiukset taakse ponnarille siis etuhiuksia myöten eikä muuten valu pois. JA pysyvät niin pitkään kun ottaa ponnarin pois. Ilman tätä en selviäisi enää päivääkään!



4. Deesse kasvojenpuhdistus aine sekä kasvorasva
Tästä parista on tullut ihan ykkönen/ päivittäinen juttuni. En luopuisi näistä mistään hinnasta. Niin parhaat ja simppelit. Ei tarvitse mitään pitempi kestoista naamiota/hoitoa kasvoihin kun omistaa nämä ja tekee sen päivittäin aamuisin. Ja aikaa menee sen vaivaiset 2 minuuttia ja olo on heti freesimpi ja heränneempi. Vaikka tuotteet ovat "arvokkaita" kun vertaa kauppa käsitavaroihin mutta siis ovat todella taloudelliset ja hintansa arvoiset. Nämä purkit minulle ollut käytössä valehtelematta toista vuotta ja vielä on jäljellä! Rakastan Deesseä!



5. Iphone
Eli älypuhelin. En oikeasti tulisi toimeen ilman sitä. Someton päivä tekisi tälle mammalle hyvää, voisin joskus kokeilla pystyisinkö siihen kuinka hyvin. Luulenpa että tekisi pikkaisen tiukkaa sen verta koukussa olen tuohon vempeleeseen. Facebook, whatsup sekä muut blogi läräämiset ym puhelimella ovat vähän liiankin tärkeitä. Mutta kun se on vaan niin tätä nykypäivää niin mitä siitä sen koommin murehtimaan. Kunhan muistaa että älypuhelin ei menen muiden edelle!



6.Laukut
Yksi meikä mamman ehdottomasti niistä himotuista kohteista (kenkien  jälkeen). Siis laukkujahan ei myös voi olla liikaa. Sen olen todennut. Tai tarvitsee olla monia erityylisiä jotta sopivat eri tilanteisiin. Niin isoa kuin pientäkin kassia. Silloin kun on pieni vauva tarvii sen jättikokoisen laukun olalle johon mahtuu puolet vauvan omaisuudesta mukaan ja sitten kun sitä vauvaa ei enää ole tarvitsee sitä pienempää laukkua johon täytyy  mahtua vain lompakko ja puhelin.
Etenkin nahkaiset käsilaukut ovat intohimoni. Ja ruskeat!



7. Radio/dvd soitin
Tämä vempele soi meillä melkein joka ikinen päivä joko cd.n tai ylepuheen muodossa. En osaisi olla ilman lauluja. Kertoo varmaan jostain musiikkiin kohdistuneesta mielenkiinnosta. Etenkin lauluihin. Meillä soi joku laulu cd joka ikinen päivä jossain vaiheessa... Ylepuhetta tulee kuunneltua yleensä aamupäivät kun siinä touhuan pienten kanssa ja teen kotihommia. En jää sohvalle istumaan ja kuuntelemaan mutta taustalla se porisee ja ehkä siitä myös silloin tällöin jotain jää korvien väliinkin.



8. Pentik porot
Meidän perhe "pienoiskoossa"! :)


Mutta hei huomasinpa että näitä asioitahan tulikin sittenkin sen kahdeksan! Hyvä minä! Jes! Joku laskuhäiriö taisi tulla tuossa kuvatessa...

JA en haasta nyt ketään mukaan. Ottakoon ken tahtoo tämän haasteen! Suosittelen ottamaan, oli ihan mielenkiintoinen projekti miettiä ne kahdeksan tärkeätä esinettä/juttua!