perjantai 30. toukokuuta 2014

opettajille




Niin se vaan joka vuosi tulee yhtä nopeasti viimeinen koulupäivä. Vaikka sitä kauan odottaa niin aina se pääsee "yllättämään". Huhtikuu tuntuu mahdottoman pitkältä ja toukokuu vierähtää nopeasti juhlien, iltojen yms. merkeissä. Ja se on vain hetki kun kevään viimeinen koulupäivä koittaa! Vielä olisi huomenna todistusten jako ja sitten kesä virallisesti saa alkaa! Jippijee!!

Myös joka kevät minä viimeisenä päivänä havahdun että ai niin joo opettajillekin pitäisi käydä jotain kivaa ostamassa. Miksi sitä ei osaa hankkia niitä yhtään aikaisemmin vaan juuri edellisenä päivänä?! Onneksi minulla olikin jo idea heti mielessä mitä ostan niin lahjoja ei tarvinnut kauan etsiä. :) Muutama päivä sitten kävin Jyskystä ostamassa jotain kivaa itselle eli sisustusjuttuja. Ja löysin tuollaisen ihanan betonisen kukan muotoisen kynttilä jutun. Ja eipä ollut hintakaan huimaava, 3,49€/kpl! Muutenkin havahduin siihen että sieltähän löytää tosi paljon ihania sisustusjuttuja ja hyvään hintaan. Siispä kävin ostamassa opettajille kynttilät ja paketoin ne paistopussiin (on muuten hyvä idea jos ei sellofaania satu löytymään). Tytöt vielä askartelivat itse opettajille kortit joten hyvillä mielin lähdemme huomenna todistusten jakoon!


Aurinkoista kesää!

tiistai 27. toukokuuta 2014

vähän vaihdosta




Silloin kun kuulen "kissan polkan" kymmenennen kerran peräjälkeen niin ajattelen että voi kun tuo meidän piano olisi hiukan pieni äänisempi tai että se olisi jossain muualla kuin tuossa olohuoneessa. Ihana kapine muuten mutta välillä vaan sitä ei tahdo jaksaa kuunnella. :(

Yksi aamu ajattelin kokeilla sitä että piano siirtyisi huoneeseen ja siellä oleva vitriinikaappi pianon paikalle. Eli niin kuin kalusteiden vaihto päineen. Kova homma se oli. Ei ihan niin ketterästi piano rullannut eteenpäin mitä kuvittelin mutta sain kun sainkin sen siirrettyä huoneeseen. Tietenkään ilman haaveria ei tämä "muutto" tapahtunut. Sain nimittäin niskaani vitriini kaapin päällä olleen lasisen tuikku kehikon. Lasit meni ´siitä rikki ja minä sain viillon käsivarteeni. Mutta loppujenlopuksi vaihdos kannatti sillä nyt olohuoneessa on enemmän tilaa hengittää ja pianoa saa soitella ihan rauhassa huoneessa.

Koska vitriinikaapissa on säilytyksessä kaiken näköistä ja kokoista tavaraa niin halusin peittää nuo lasit "verhoilla" jotta ulkonäkö olisi olohuoneeseen sopivampi. Mitään oveen sopivaa kangasta ei minun kangas varastosta löytynyt joten täytyi ottaa mielikuvitus käyttöön. Muistin joku aika sitten laittaneeni kaappiin pari koristetyynynpäällistä jotka olivat jo oman aikansa nähneet meidän olohuoneessa. Siispä ratkaisin tyynynpäällisten sivusaumat. Leikkasin ne oikean pituisiksi ja niittasin kankaat oviin. Pääsivät takaisin samaan huoneeseen mutta nyt ihan eri muodossa! :)

torstai 22. toukokuuta 2014

maksimekko tuubihuivista

Minun maksimekkoni
 


Maksimekko.. Niin kivan näköinen monen päällä mutta en ole vielä yhtään sellaista itse omistanut. Olen ollut vannoutunut lyhyiden hameiden/mekkojen käyttäjä joten aika vieraalta ajatus maksimekosta on tuntunut. Aina tähän päivään asti. :)

Yhdellä ystävälläni oli sellainen päällä alkuviikosta kun puistoiltiin täkäläisten kotiäitien kanssa. Se näytti jälleen kerran niin ihanalta että mulla alkoi heti kuume nousta maksimekkoa kohden. Ystävän mekko oli ns. olkaimeton malli (tai oli siinä sellainen keskeltä edestä kaulan yli tuleva nyöri) mutta hän oli sen piilottanut mekon alle. Olen myös vierastanut yläosaa jossa ei ole olkaimia. Minusta vaan ne on aina tuntuneet päällä sellaisilta että just valahtavat alas. Mutta toisten päällä ne näyttävän kivoilta. Siksipä ensi alkuun katselinkin zalandon sivuilta sellaista olkaimellista maksimekkoa. Pari kivaa löytyikin. Trikoinen sekä sellainen "liehuhelmainen". En sitten kumpaakaan tilannut sillä mieleeni tuli kokeilla tehdä itse maksimekko.

Viime kesänä ostin alekorista pari piecen jättituubi huivia 5€/kpl hintaan. Olivat muuten oikeasti aika valtavan kokoisia kun sen aukaisi niin sisälle olisi mahtunut kaksi minää ja pituus oli varmaan sen 150-160cm! Jotenkin en osannut kauheasti huiveja talvella pitää niin ovat olleet lähinnä kaapissa pölyttymässä.
Huivien kangas on sellaista ohkasta trikoota tai mitä lie venyvää kangasta mutta sellaista joka kivasti laskeutuu. Siispä mielessä kävi ajatus käyttää huivia maksimekon kankaana.

Tein mekon silleensä että käänsi yläreunasta kangasta sen verran sisäänpäin jotta ommel tulisi aika lailla rintojen alapuolella. Ompelin käännöksen. Sen jälkeen ompelin framilonin 6mm leveää joustonauhaa sekä mekon yläosaan että tuohon käännöksen ompeleeseen. Ennen kuin ompelin nauhan niin mittasin kireän ympärysmitan kainaloiden alta joustonauhalla. Sen jälkeen merkkasin huiviin sekä nauhaan puolivälin ja venytin nauhaa niin paljon ommellessa kun oli tarvis. Tuo jousto nauha venyy 400 kertaisesti että ihan uskomattomia rypytyksiä sillä saa aikaan. Suosittelen! Kun yläosa oli valmis niin lyhensin vaan helman oikean mittaiseksi saumuria käyttäen. Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan oli! Ehkä pari senttiä olisi saanut olla lisää pituutta nuissa rypytysten välillä kun tuntuu että mekko valahtaa alaspäin.. :( mutta jospa sitä kumminkin pystyisi käyttämään kun joustonauhan purkaminen ei onnistu ilman että kangas menee rikki...


lauantai 17. toukokuuta 2014

kukkapenkki

Sain kun sainkin kukkapenkkini melkein valmiiksi. Kyllä oikeasti meinasi ihan epätoivo iskeä että saanko siitä nyt ollenkaan sellaista mitä kuvittelin.. .Mutta lopputulos on ihan hyvä. Vielä kun saisi nuo kukat kasvamaan niin eiköhän se siitä sitten ala kukoistamaan. Nyt vaan tuntuu penkki niin paljaalta ja tyhjältä. :(



Tein penkistä vähän tuollaisen kaarevan mallisen. Idea kukkapenkin muotoon lähti vanhasta kannon raadosta joka lojui muiden raatojen seassa tuossa meidän metsässä. Kun sen ensimmäisen kerran näin niin ajattelin että tuo kyllä täytyy vielä joskus johonkin hyödyntää. Oli niin kauniin mallinen ja näköinen. Kanto sai sitten paikkansa tuosta kukkapenkistä.
Laitoin muutaman tuoksuherneen kannon lähelle siinä toivossa että kasvaisivat ja vähän niin kuin köynnöstyisivät  tuohon kannon ympärille? Voikohan se olla edes mahdollista?  Jotenkin tuntuivat niin heppoisilta kun tuonne penkkiin ne eilen istutin että saa nähdä kasvavatko ollenkaan.

Muutenkin mun kukkamaani ei oikein tuottanut toivottua satoa. No tiesin jo heti alussa että tuskin saan onnistumaan ekakerralla  kaikkia kukkia kasvamattamaan ja varsinkin noita mitkä istutin ihan pienistä seimenistä. Sen verran kärismätön ja taitamaton kasvattaja vielä olen. Suurin osa lajikkeista kuoli viimeistään koulinta vaiheessa. :(
 No sain onneksi nuo sipuleista kasvatetut kukat kasvamaan ja niistä odotankin tälle kesälle kukintoa. Ensi keväänä taidan vaan kasvattaa kukat sipuleista tai käyn ostamassa taimet puutarhaliikkeestä. Ostin vielä lisää pari lajiketta kukkia. Toinen niistä oli valkoinen pioni. Ne haluaisin saada onnistumaan mutta tietty kun kyseessä itsekasvatus juuresta niin pensasta joutuu sitten odottamaan muutaman vuoden ennen kuin kunnolla kukkii. Pionit olisi tarkoitus istuttaa tuohon kukkapenkin vasemmalle puolelle ja laittaa sitten siihen ympärille jotain haketta. Oikea puoli on vielä avoin mitä siihen keksin... :)
Pari murattia ostin viime kauppareissulta penkkiin. Ne ovat muuten yksiä lempi kesäkukkiani. Katoin muuten että oli myynnissä siellä myös perenna taimia joten voipi olla että niitä käyn tuohon etualalle vielä ostamassa?!

Ääh. meidän nurmikko on ihan kitukasvuinen ja rikkaruohoinen. Seuraavaksi olisi sitten nurmikon lannoitus projekti...

Niin ja ulkona reilut +20 lämmintä! Voi että tätä on täällä odotettu! Vielä ei oikein usko todeksi että voiko kesä nyt oikeasti tulla!

maanantai 12. toukokuuta 2014

Äitienpäivämme


Meillä on vietetty äitienpäivää perinteitä vaalien. Omasta lapsuuden kodistani muista elävästi äitienpäivä aamut, sen tunnelman ja jännityksen. Muistan kuinka aina heräsimme ennen äitiä iskän kanssa. Nyt luulen että äiti oli aina hereillä ennen meitä mutta tekeytyi nukkuvansa. Sen verran on omaa kokemusta jo aamuista. :)
Keitimme äidille juhlakahvit sinä aamuna. Kakku odotti jääkaapissa valmiina. Yleensä kukkakimppu oli pöydällä. Menimme koko sakilla herättämään äidin onnittelu laululla "paljon onnea vaan". Annoimme kukin oman korttimme jotka koulussa tai kotona väsäsimme. Muistan sen tunteen vieläkin kuinka vatsanpohjassa jännitti kun äiti alkoi paketteja ja kortteja avaamaan siinä sängyssä ja sen kun oman paketin vuoro tuli...


Tämä perinne/tapa on sitten myös omassa perheessäni perinteenä. On ilo seurata kun lapset kerhosta/koulusta tuovat loppuviikosta ennen äitienpäivää kotia tekeleensä ja se ilme lapsen kasvoilla on niin ihana. "äiti et sitten saa käydä katsomassa mun kaappia/reppua". :) Se jännitys mikä on käsin kosketeltavaa edellis iltana kun lapset laittavat nukkumaan on ihan uskomatonta. Niin tulee omat lapsuusajat mieleen... Ja nyt äitinä odottaa kovasti aamua kun tietää millä rakkaudella ja ilolla lapset tulevat laulamaan ja tuomaan omat pikku pakettinsa.
Ne on niin arvokkaita ja tärkeitä niin äidille kun paketin antajallekin. <3

maanantai 5. toukokuuta 2014

Haastetta

Sain aarteeni -blogin Sallalta haasteen, joka ompi seuraavan lainen:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11.sta asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata haastajan 11.sta kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä haastetuille.
4. Valitse 11 blogia (joilla on alle 200 tykkääjää) ja haasta heidät mukaan.
5. Sinun tulee mainita kenet olet haastanut.

No niin tästäpä se sitten lähteepi..

1. Olen 28 vuotias.
2. Olen neljän tytöt sekä yhden pojan äiti.
3. En ole ammatiltani mikään.
4. Olen ikiliikkuja, en tule toimeen ilman liikuntaa. Juoksen, sählään, jumppaa ja hiihdän. Näitä sopusuhtaisessa tasapainossa.
5. Olen näpertäjä
6. Olen todella huono leikkimään lasten kanssa. :(
7. Rakastan kesää ja lämpöä!
8. Inhoan lattioiden luuttuamista. (Nyt melkeinpä koko siivoamista)
9. Olen kenkä friikki.
10. Inhoan hiiriä yli kaiken!
11. Tykkään valokuvata

ja sitten vastauksia haastajan kysymyksiin..


1. Kerro päivästäsi
Aika lailla perus normaali päivä takana. Kaksi vanhinta koulutiellä ja kolme nuorimmaista kotosalla. Ei kerhoa, joten kotona oltiin tämä päivä. Onneksi oltiin sillä neiti 2,5-vuotias alkoi oksentamaan alkuillasta. ja sitä on jatkunut nyt tähän hetkeen asti tasaisin väliajoin. Nuorimmainen alkoi ripuloimaan. TAAS voin sanoa. Edellisen kerran sama tauti oli meillä kuukausi sitten. Aarg! En tykkää! Olen niellyt valkopippureita jotta itse välttyisin taudilta. Nyt talo hiljaisena ja minä toivon ja rukoilen että tauti ei etene pitemmälle. Nukun varmaan ensi yön puoli horroksessa, odottaen milloin seuraava alkaa oksentamaan.. :(

2.Parasta ruokaa
Possua 3 tuntia uunissa kypsytettynä ja perunamuusia. Rakastan liharuokia joten minusta ei saisi tekemälläkään kasvi ruokailijaa.

3.Lempi lajisi urheilussa'
jos itse harrastajan niin juoksu, ehdottomasti mutta jos seuraan jotain urheilua niin MM-jääkiekko.

 
 
4. Sisustushaave
Muuttaa pikkuhiljaa tämä romanttinen sisustus vähän modernisempaan. Uutta ja vanhaa siitä tykkään. Jos jokin sisustus esine pitä sanoa mistä voisin nyt haaveilla on ehkä tuohon ruokapöydän päälle sellainen iso valkoinen lamppu.

5. Lempi kenkäsi
Ehdottomasti iän ikuiset ruskeat andiamon nahka nilkkurit. Rakastan niitä vieläkin vaikka ostopäivästä on jo vuosia! nuo oikein puolimmaiset..



6. Mottosi/elämän ohjeesi
Elä tätä päivää elä huomista!
7. Parasta kesässä
LÄMPÖ!!!!

8. Mistä haaveilet
Jostain ihan omasta jutusta. En vielä tiedä mikä se olisi...



9. Aiotko seurata jääkiekon mm-kisoja
Totta ihmeessä! En voisi jättää väliin!!!

10. Viimeisin lomasi.
Perheen kanssa asuntoauto loma reissu ympäri Suomea viime kesältä

11.Parasta lasten kanssa
Aitous!

Se olisi mun osalta valmis nyt 11 kysymystä haastetuille.

1. Lempi karkkisi
2. Riippuvuutesi
3. Päivän paras hetki
4. paras vuoden aika
5. Mistä unelmoit
6. Inhottavin kotityösi
7. Edellinen hankintasi
8. Monet kengät omistat
9. Sosiaalinen media, mitä mieltä olet
10. Lempi värisi
11. Parasta elämässä

Haastan
Satukasetilla
Silkun kulma
Helinä