torstai 29. tammikuuta 2015

Pääpanta talveen




Neulominen on yksi mun rentoutumis tavoista. Tai siinä oikeastaan ajatukset lepää ja se on vaan niin rentouttavan mukavaa. Mulla on aina ainakin yksi neulonta tai virkkaus työ työnalla.
Muistan että en ainakaan yläasteella ollut kauhean innokas neulomaan, Ne pakolliset lapaset ja villasukat tuli tehtyä ja ainiin, teinhän minä itselleni valinnaiskässässä ihan neuletakinkin. Harmi kun en ole säästänyt sitä. Muistan sen että oli vetoketjullinen, raglahihainen ja musta väriltään. Ja että tein tosi tiukkaa neulosta! Onneksi käsiala on ajan myötä hivenen "löystynyt" joten enää ei puikot nitise kun silmukoita yrittää siirtää! :)
Ihan ensimmäinen neulejuttuni taisi olla se "vakituinen" kaulaliina. Josta kumminkin tuli kun laiskuus yllätti niin barbeille oiva matto... :) Niin ja sellainen hieman mutkikaskin taisi olla. Välillä vaan ihmetteli miten ihmeessä näitä silmukoita on nyt pari enemmän kuin viime kierroksella ja vähän ajan päästä totesi että niitä on pari liian vähän. Onko yhtään tutun kuuloista?!
Esikoiseni on pariin otteeseen halunnut kokeilla neulontaa. Hyvin se on näin ensi kertalaiseksi mennyt. Juuri niin kuin äidilläkin ensimmäisillä kerroilla. Näyttävät hyvinkin samantapaisilta! :)
Ihan ensimmäinen virkkaus juttuni oli joskus varmaan ekaluokan ikäisenä mummun luona. On jäänyt sellainen kuva että mummu virkkasi omaa pitsiliinaa ja minä innokkaana halusin kokeilla myös virkkausta. Mummu antoi minulle yhden valmiista liinoista sekä virkkuukoukun. Siinä minä sitten istuin sohvalla mummun vieressä ja virkkasin. Eli käytännössä minä "tökin" koukulla pitsiliinaa ja kuvittelin virkkaavani. :)

Kalastajan Vaimo -blogin Johanna oli tehnyt joskus ihanan pääpannan itselleen. Näytti niin ihanalta että pakkohan sitä oli kokeilla neuloa. Ja tuli niin ihana että ihan käyttöön pääsi. Lämmittää kivasti korvia näin pikkupakkasilla.


 
Pääpannan ohje on simppeli.
Tarvitset pari kerää drops alpaca lankaa ja 40cm 3,5mm:n pyöröpuikot. Panta neulotaan tuplalangalla.
Neulo puikolle 100 silmukkaa. Neulo 4 riviä 2o 2n joustinneulosta. Sen jälkeen Helmineulosta eli 2o2n 2 riviä  ja seuraavaksi 2n2o kaksi riviä. Toista niin kauan kun haluttu korkeus on saavutettu. Lopuksi neulo joustinneuletta 4 riviä.
Kukan pantaan virkkasin prinsessajuttu-blogin ohjeella. Eli tällä.

maanantai 26. tammikuuta 2015

Pöydän alla




Meillä nuorimmainen viihtyy tällä hetkellä kiitettävän mukavasti olohuoneen pöydän alla! Tiedättekö miksi? Siksi että siellä voi jutella kuville ja saa olla melko rauhassa! Pikku herra on tähän mennessä viihtynyt kodinhoitohuoneessa hoitotason päällä katsomalla siellä kuvia jotka on siis teipattu yläkaapin alle. Siellä on ollut meidän kaikkien lasten ensimmäinen "hymynaama" -kuva jonka ovat saaneet neuvolasta ensimmäisellä käyntikerralla. Nyt kun pikku herra on kasvanut sen verran ettei enää kovin uskalla pöydälle yksi jättää. Sen verta kädet ja jalat vispaavat omia liikeratojaan ettei tiedä milloin se sieltä pyörähtää alas.
Koska herra on tykännyt kovasti katsella siellä kuvia niin oli pakko keksiä jokin toinen yhtä kätevä paikka missä voisi viihtyä. Niinpä keksin että laitan kuvia meidän olohuoneen pöydän alle! Eikö olekin oiva keksintö?! Ja mikä vielä parasta silloin kun pikku herra on lattialla pöydän alla niin hän saa olla melko rauhassa siellä. Isovelikin jättää pikkuveljen suht rauhaan koska hän ei ole ns. "kosketusetäisyydellä"..  Näin ollen myös pöytä suojaa sitä ettei kukaan yli innokas pääse yllättämään ylhäältäpäin tökkäämällä silmään tai muuten vain istumalla mahan päälle. Eli samalla on ns. suojakaari. :)
Eräs ystäväni tokaisi viritykseni nähtyään että "Kekseliäs äiti ei tarvi kalliita lelukaaria pilaamaan sisustusta!" Hyvin sanottu!  :)

lauantai 24. tammikuuta 2015

Ompelukärpänen



Pikkihiljaa on taas minussa oleva ompelukärpänen alkanut heräilemään uudelleen parin kuukauden tauon jälkeen. Ihana tunne taas istua ompelukoneen ääreen ja suristella menemään! Käykääpä välillä kurkkaamassa toisessa blogissani (Inana) mitä olen saanut aikaseksi. :)

Tämä on sitä minun mielenterapiaa!

perjantai 23. tammikuuta 2015

Ilahduta

Ilahduta bloggaajakaveriasi-haaste.
 
 
Säännöt ovat yksinkertaiset:

- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän).

- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivammalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain  omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

- Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevia bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.
 
 
Sain tämän haasteen Aarteeni-blogin Sallalta. Kiitos haasteesta ja tottahan toki sitä ollaan mukana!
 
Minäpä haastan seuraavat blogit mukaan
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

lisää naulakoita




Tässä taloudessa tuntuu siltä ettei naulakoita/naulakkotilaa ole vieläkään tarpeeksi. Varsinkin näin talvisin kun sitä toppa kudetta on paljon. Paljon ja paljon tai siis jokaisella oma setti. Jollain kaksikin: rymysetti ja se koulusetti eli vähän parempi. Ja nämä talvikuteet vievät ihan älyttömästi tilaa.  Huoh! vaikka kuinka on yrittänyt nipistää mahdollisimman minimiin ulkovaatteet niin silti sitä tuntuu että on liikaa. Taloudessa on 8 tyyppiä jokaisella kun on sen kaksi takki (äidillä enemmän), yhdet ulkohousut, haalarit pienemmillä, rymy kuteet... niin äkkiseltään laskettuna toppa kudetta on reippaasti yli 20kpl:tta! Nämä kun pitäisi vielä saada siististi naulakkoon eli omille paikoille niin välillä tuntuu että esim. kodinhoito huone on pelkkää naulakkoa ja toppavaatetta.

Kun kodinhoitohuoneen kolme naulakko kävivät liian ahtaaksi ja seinätilaa ei enää ollut naulakoille niin ostin pari tuollaista oven päälle ripustettavaa naulakkoa. Toisen lidlistä ja toisen ikeasta. Toiseen tuli jokaisen oma kylpypyyhe ja toinen naulakko pyhitettiin mieheni crossi  kamppeille (jotka nekin vaativat oman naulakon). Nyt tuntuu siltä että kodarin naulakko kiintiö voisi olla täynnä... Kun saatiin pari naulakkoa lisää niin toppakuteetkin ovat suht siistissä järkässä. (siis silloin kun ne ovat naulakoissa)...

torstai 15. tammikuuta 2015

Pavlova




Viime syksynä seurasin Koko Suomi leipoo -ohjelmaa. Sillä mielellä että saisin jotain uutta vinkkiä/juttua leivontaan ja muutenkin onhan se mukava seurata kilpailua. :) Voin sanoa että taso oli aika kova. Uskomattomia suorituksia kyllä moni kilpailija teki. Ja varsinkin ne kakut koristeineen. Tuli että Wau! Niin uskomattoman hienoja.
Sain muutamia hyviä ideoita siitä että miten erilaisia makuja voi yhdistellä toisiinsa ja mitkä sopivat hyvin yhteen. Enpä ole koskaan aiemmin hoksannut käyttää esim. pistaasi pähkinöitä leivonnassa. Syödä kyllä osaan niitä paljaalteen! Ovat niin hyviä että mikseivät myös leivonnassa toimisi.
Yksi leivonnainen jäi takaraivoon kummittelemaan mitä ajattelin että voisi joskus kokeilla. Nimittäin venäläinen herkku Pavlova. Olin kyllä joskus aiemmin kuullut tuosta herkusta mutta itse ohjelmassa kun näin miten se valmistetaan niin päätin kokeilla.
 Ja arvatkaapa vain oliko hyvää? Aivan sairaan hyvää!!! Niin hyvää että söin näitä kaksi perä jälkeen! :)

Tässäpä teillekin ohje

PAVLOVA

4         munan valkuaista
2,5dl    sokeria
2tl     perunajauhoja
1tl    omenaviinietikkaa tai sitruunanmehua

Täyte:
3dl      kermaa
           marjoja, rypäleitä

-kuumenna uuni 100 asteeseen
-vatkaa valkuaiset höttöiseksi vaahdoksi
-Lisää puolet sokerista joukkoon vähitellen voimakkaasti vatkaten.
-Sekoita perunajauhot lopun sokerin joukkoon.
-Lisää vähitellen koko ajan vatkaten valkuaisvaahtoon.
-Vatkaa niin kauan että seos on kiiltävää ja kovaa.
-Sekoita joukkoon etikka

Kostuta paperi vedellä ja pane se pellille.
Pursota marenki tähtityllalla paperin päälle noin 8 cm halkaisijan kokoisia ”pesiä”. Siis pyöreä keko minkä reunat ovat hieman koholla .
-Paista uunissa noin tunnin

-täytä pavlovat kermavaahdolla ja laita päälle esim, marjoja, viinirypäleitä.

Nauti ja syö!

torstai 8. tammikuuta 2015

Tori.fi (löytöjen löytö)



Olen varmaan jossain postauksessani maininnut olevani tori.fi ahkera fani/kannattaja. Sieltä kuule saa ihan mitä vaan keksii etsiä. Ja sopuseen hintaan. Ennen seurailin huuto.net :ä mutta kyllästyin siihen huutamiseen ja sulkeutumisajan kyttäämisen että se on jäänyt kokonaan pois ja käytän vain tori.fi ja Facebook kirppareita. Näissä kun on se osta heti hinta... :)

Ja muutenkin siis olen ahkera kirppistelijä. Ostanpa melkein kaiken käytettynä jos vain suinkin satun löytämään tarvitsemani. Parhaimmat just lastenvaatteissa ja kalusteissa. Vois oikeastaan sanoa että meidän koti on varmaan 70-80% sisustettu käytetyillä tavaroilla. Lasten sänkyjä, sohvaa, vitriinejä, pöytää, tuolia ym... ja lasten vaatteet hankittu pääsääntöisesti kirpputorilta. Välillä oikeastaan tuntuu että mitä ihmeen järkeä on ostaa edes uutena jos vähän käytetyn voi saada alle puoleen hintaan (siis jos sattuu tieten löytämään). Ja se etu vielä on että kun asuu Etelä-Suomessa niin pääsääntöisesti hyvät löydöt löytyvät täältäpäin. :) Ei yhtään muita paikka kuntia väheksyen mutta totta se vaan sattuu olemaan.

Ja jos jotkut myy tuotteen ihan pilkkahintaan niin on myös niitä jotka luopuvat käyttökelpoisesta tavarasta ilmaiseksi! Tämän minä sain todistaa muuan yksi ilta loppua syksyä. Olin nimittäin haaveillut jo jonkin aikaa uutta/uusia sohvia yläkerran aulaan, vanha kolmen hengen ektorp oli jo niin aikansa nähnyt meillä että ei suruttanut luopua siitä (joka sai vielä uuden kodin). Hinta/laatu suhteeltaan ikean klippan sohva oli ykkös vaihtoehtona. ja oikeastaan muuta ei ollutkaan. Yksi ilta kun tottuneesti avasin tori.fi.n ja kirjoitin hakuun klippan niin sinne oli juuri hetki sitten tullut ilmoitus että annetaan 2kpl ikean klippan sohvia uuteen kotiin. Tartuin heti puhelimeen ja kyselin sohvien perään. Olin jo melko varma että olivat menneet joten olinpa yllättynyt että olin ensimmäinen kyselijä. Siispä minä varasin ne heti. 
Seuraavana iltana mieheni kävi innokkaana hakemassa sohvat meille. . Aulan ilme muuttui heti kättelyssä avarammaksi vaikkakin yhden sohvan tilalle tuli kaksi mutta kun klippan on matalampi selkänojaltaan niin se varmaan vaikutti asiaan.
Ja pisteenä i:n päälle näissä sohvissa oli myös valkoisten päälliset lisäksi keltaiset! Mun lempparit!

lauantai 3. tammikuuta 2015

Donitsi nuttura




Taannoin yksi päivä ennen joulua esikoiseni tuli koulusta ja ilmoitti että "Äiti, sun täytyy heti käydä hakemassa robbarista sellainen hius rengas, millä pystyy tekemään nutturan!" Ihmettelin vähän aikaa että mistäkähän tässä nyt mahtaa olla kyse. Pyysin tytärtäni hieman tarkemmin selittämään ja hoksasin että hän tarkoitti sellaista "hiusdonitsia". Mikä tulee nutturan täytteeksi. Oli jollain koulukaverilla ollut sellaisella hiukset niin hetihän meidänkin neiti siitä innostui. Ostin sitten näitä donitseja hm.stä heti kerralla 4kpl (jokaiselle oman, myös äidille). Jotta ei tule kinaa ja saavat kaikki samalla tavalla hiukset vaikka kerralla jos niin tahtovat. Se on niin tyypillistä (ainakin meidän neideillä) että jos yhden ostat siitä tappelee kaikki kolme. Ja jos yrität että vuorotellaan niin se on ok mutta tappelu tulee siitä kuka käyttää ensin. Hohhoijaa... Välillä meinaa mennä tähän hermot. Ja varsinkin kun toinen on voimakastahoisempi luonteeltaan kuin toinen niin siinäpä on sitten homma yrittää saada asia sulassa sovussa selvitettyä. No siis ostin ihan tarkoituksella jokaiselle oman donitsin niin eipähän tule kina siitä että kuka käyttää tänään ja kenen vuoro on huomenna.

Pakkohan minunkin oli sitten hetimiten testata millaisesta jutusta on kyse. Laitoin hiukset ponnarille ja siihen donitsin ja sen päälle sitten kieputtelin hiukset ja laitoin pinneillä kiinni. Oli muuten yllättävän simppeli laittaa. Mummon pinnejä tarvii sitten olla muutamia että saa nutturasta napakan. Voisi ajatella että jos on oikein pitkät hiukset niin tekee lopuista hiuksista letin ja kieputtaa vielä koristeeksi tuohon nutturan reunaan! Hiusdonitsi on muuten juuri sopiva keksintö meille liruhiuksisille jotka omistavat paljon tukkaa mutta yhden hiuksen vahvuus on tosi olematon...