maanantai 23. helmikuuta 2015

"PyyKKiHuone"



Yksi alakerran huoneista on meidän "Pyykkihuone". Tai tarkemmin sanottuna pyykin kuivaushuone. Siellä on yleensä joka päivä yksi tai kaksi pyykkitelinettä täynnä pyykkejä. Yleensä kyllä yksi mutta jos oikein on innostunut pyykkäämään niin silloin kaksi.
Ainut mitä olen harmitellut talon suunnittelussa on se että en osannut silloin ajatella että kodinhoitohuone olisi saanut olla tuplasti isompi tai ainakin metrin leveämpi jotta se tuhannen pyykkiteline olisi siellä mahtunut kunnolla olemaan. Ilman että on kulkuväylällä eli tiellä. Äääh ja huoh..  Se kun ei ole ihan niin helppoa tässä vaiheessa alkaa leventämään taloa. :(

Silloin alkuaikoina kun sitä pyykkiä ei tullut läheskään yhtä paljon. Teline sai olla vielä kodarissa tai pesuhuoneessa. Mutta sitten kun teline oli jo melkein jokapäiväinen kapistus siellä niin se sai luvan vaihtaa paikkaa. Mies puolista se eniten tässä talossa häiritsi mutta kyllä se kieltämättä minuakin alkoi häiritsemään ja ahdistamaan!
Mieheni sitten ehdotti (käski) viemään telineen alakerran huoneeseen kun kerta siellä on tilaa ja huone ei ole kenenkään oma van tietokone/ompelu/vaatehuone. Vähän kyllä piti laittaa vastaan kun se teline nyt vaan ei olisi "sopinut" sinne. No nyt kieltämättä käytännöllisyys ja toimivuus on voittanut tämän(kin) asian joten siksipä meillä on "pyykkihuone". Ja se tässä on vielä parasta että kahta nuorimmaista lukuun ottamatta muiden vaatteet sijaitsevat "pyykkihuoneessa". Voi suoraan viikata pyykit kaappiin!!

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Prinsessanaulakko



Jostain kumman syystä meille on kertynyt muutama prinsessamekko tuonne lelulaatikkoon. Välillä mekot ovat kovassakin käytössä. Varsinkin silloin kun innostuvat jotain barbie videota katsomaan jonka jälkeen on kovatkin mekko leikit menossa. Toka ja eskarilainen ovat niitä innokkaampia prinsessa leikkijöitä tällä hetkellä. Neitien mekkoja lojuu monesti ympäri taloa leikkien jäljiltä. Ja äiti ei hirveästi tykkää! :( Ovat epäjärjestyksen tuojia mutta myös erittäin vaarallisia lattialla. Liukas kangas niin arvaatte varmaan loput miten käy kun varomattomasti astuu/juoksee sen päältä. Hupsista keikkaa!

Mietin tuossa yksi päivä että olisi mukava saada ne jotenkin esille tuonne neitien huoneeseen. Ja myös sillä että kun niille olisi oikeasti kiva paikka niin ehkä pysyisivätkin helpommin omilla paikoilla. Vaaterekkiä ensiksi ajattelin. Mutta päädyin että olisi liian tilaa vievä ja iso. Jos ei osta ihan lapsille tarkoitettua rekkiä mutta tuskinpa sellaisia olisi tarjolla tai jos olisikin niin menisi enemmän sisustuksen puolelle ja hintakin olisi suolainen. Meibi?!

No googlasin vaihteeksi ja eteeni osui oiva idea. Naruilla katosta roikkuva oksa joka toimisi henkaritankona. :) Ja tuumasta toimeen. Kävin metsästä hakemassa sopivan oksan pätkän. laitoin narut päähän ja niitillä toisen pään kattoon kiinni ja tanko oli valmis! Simppeliä!
Nyt sai mekot oman paikan ja sievän sellaisen. Eskarilainen oli ihan haltioissaan kun näkin viritelmäni. Ja uskokaa huvikseen, mekot ovat löytäneet leikin jälkeen takaisin omille paikoille. Heillä on nyt prinsessamekko naulakko omassa huoneessaan! :)



Ja myöhäistä ystävänpäivää teille lukijat. Tämä oli tarkoitus laittaa eilen postaukseen mutta bloggerissa oli häikkää eikä suostunut julkaisemaan. Oli niin hyvä runo että haluan sen julkaista nyt.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Hylly kirjaston kirjoille



Meillä on todella useasti lainassa kirjastosta kirjoja. Ei oikeasti ole kovinkaan montaa kirjastotonta päivää talossa. Kertoopi siitä että meillä tykätään lukea/katsella paljon kirjoja. Aloitetaan heti kun kirjat pysyy kädessä ja se on enempi katselemista kuin repimistä. Jos jollain on menossa tässä talossa se repimisvaihe niin silloin on ollut pakko pitää taukoa kirjoista.. Kun teippaat pari kirjaa päivän aikana niin alkaa jo hävettää viedä kirjoja kirjastoon.. Tiedä vaikka selaisivat kirjat läpi ja tuumaisivat että jaahas, taas pari kirjaa revitty. No jospa eivät kuitenkaan sellaista tekisi. Ei ainakaan ole koskaan soittoja tullut perään. :)

Tykkään lukea kirjoja lapsilleni. Joten sekin on yksi syy miksi näitä kirjoja on useampi kerralla. Ja toinen se että ei tarvitse heti olla palauttamassa ja lainaamassa uusia kun edelliset luettu. Kun lainaa isomman satsin (=iso kauppakassillinen) kirjoja kerralla niin niillä pärjää pitkään. Ei iltasadut lopu muutamassa päivässä.
On huvittava seurata kun lapsille tulee nyt luetaan vain tätä kirja-sarja kausia. Tällä hetkellä kovassa huudossa on Pekka Töpöhäntä kun vasta oli Tintti. Perttu kirjatkin ovat kuuluneet tähän kategoriaan sekä Emput ja Laurat. Onko tuttuja kirjasarjoja?! Ja Kerttu ja pikku-otot ne vasta ovatkin hupaisan huippu kirja-sarja. Niin huvittavia että itsekin haluan "kuulla" ne. Jotkut kirjat kolutaan useampaankin otteeseen läpi. Ja joskus ne pitää lainata uudelleen...

Meillä kirjaston kirjat ovat saaneet ihan oman hyllykön olohuoneeseen. Sen verran paljon niitä on kerralla lainassa.. Hyllyssä pysyvät hyvin järjestyksessä (silloin kun eivät ole lattialla) ja ovat selkeästi esillä (helppo ottaa). Ennen ne olivat puuarkussa josta oli vaikea etsiä kirjoja. ´Ja mukava levittää ne lattialle... ;)

torstai 5. helmikuuta 2015

RePPuNauLaKKo




Tiedättekö milloin tässä talossa reput saa pari metrisen kaarevan lennon eteenpäin?! No, viimeistään silloin kun äiti tulee väsyneenä ja tympääntyneenä kaupasta kauppakassi röykkiön kanssa ja avaa ulko-oven ja huomaa että edessä on läjä reppuja ja kenkiä! Kun ei ole tilaa mihin laskea kauppakassit niin silloin menee meikä mammalla hermot ja reput saavat silloin kyytiä!
Meillä kun on minun makuun liian pieni eteinen niin tuntuu että se on aina täynnä, liiankin täynnä joten reput vielä siihen lisäksi niin en tykkää.

Tämä reppukaaos on hallinnut eteistä näinkin pitkään siksi koska en ole keksinyt niille mitään järkevää paikkaa mihin reput laitettaisiin koulusta tultua. Omaan huoneeseen niitä on turha käskeä viedä koska jokainen tekee läksyt ruokapöydän ääressä. Ja saan kumminkin niistä repuista mainita moneen kertaan päivän aikana ennen kuin ne yläkertaan saadaan ja sitten kun ne on siellä niin viimeistään aamulla jokainen "unohtaa" reppunsa yläkertaan ja juoksee kiireessä kengät jalassa yläkertaan reppua hakemaan. Ja silloin viimeistään herää koko talo!

Tämä ongelma hautui päässä syksystä asti ja nyt keksin sille ratkaisun. Ja tilan mihin ne sijoitetaan. Eteisen käytävällä on pieni pätkä seinää johon mahtuu juuri kaksi reppua rinnan olemaan. Joten kävin ostamassa neljä nuppinaulakkoa ikeasta ja mieheni ankkuroi ne seinään kiinni. Vähän epäilin että saas nähdä miten ne reput siihen löytää mutta yllättävän hyvin ne on niihin laitettu. Eskarilainen on ollut tunnollisin ja kolmas luokkalainen laiskin. :(
Nyt ei ole tarvinnut reppujakaan lennättää muutamaan viikkoon eteisestä käytävälle! :)

maanantai 2. helmikuuta 2015

MP-messut






Sunnuntai päivä kului mukavasti MP-messuilla Helsingissä ukko-kullan sekä pikku-miehen kanssa. Taisipa olla ihan ensimmäinen kerta molemmille kyseisillä messuilla. Ei olla kummatkaan kyykkypyörä ihmisiä mutta tuo motocrossi puoli on alkanut kiinnostamaan molempia. Mieheni hurahti tähän pari vuotta sitten ja minä taidan hurahtaa kohta itsekin! :) Sen verta mukavalta touhulta näyttää että voip olla että tämä rouva hyppää piakkoin pyörän selkään... Vauhti on aina meikäläistä kiehtonut. On tullut kuule nuorempana seurattua ahkeraan mm. formula kisoja ja ralleja.. Eikä tämä enduro nyt ihan puskista mulle tullut sillä  muistan kuinka isot veljet seurasi mm. päijänneajoja ja siinä sivussa taisi Mika Aholakin tulla mulle tutuksi. Ja nyt on tullut mieheni kautta perehdyttyä crossin sekä enduron saloihin... Ja ennen ne oli yksi ja sama asia mulle mutta nyt erotankin ne toisistaan..:) (isäntä on huojentunut)...

Messuilla tuli myös vähän shoppailtua (kun halvalla sai) :).. no ei nyt ihan. Tarpeeseen tulivat kaikki! Taisipa siinä käydä niin että rouvalle ostettiin enemmän mitä miehelle!.

Messujen yhteydessä ajettiin superenduro MM-osakilpailu. Ostettiin ihan istumapaikat kun rouvaakin sen verran kiinnosti nähdä. Ja olihan se kuule mukavaa katsottavaa. Kunnon pärinää ja menoa! Pikku-herrakaan ei ollut moksiskaan metelistä kun sai olla omassa maailmassa pelttoreiden takana. Kyllä pikku-herra sai päät kääntymään ja hymyjä katsojien huulille!