maanantai 30. maaliskuuta 2015

Pajunoksia ja pappilan hätävara





En ole kauhean innokas koristelemaan taloa pääsiäiskoristeilla. Jostain syystä pidän niitä "krääsänä" ja sellaisina hetken koristeina. Pidetään pari päivää ja kerätään pois. Vaikkakin kyllähän pääsiäisen aika on aika pitkä pari viikkoa? Niin silti se on minusta niin hetkellinen ettei kauheasti se meillä koskaan näy. Tykkään pajun oksista ja vielä kun niissä on niitä pajunkissoja niin niitä olen kantanut sisälle ainakin sen yhden setin jotain nurkkaa koristelemaan. Sekä laitan ohraa kasvamaan astiaan. Nyt taitaa käydä ohrasesti kun en ole vielä muistanut ostaa koko siemeniä niin voip olla että nyt mennään pääsiäinen sentin mittaisilla aluilla. :/ Kipin kapin heti huomen aamusta kauppaan. Olen joka ikinen vuosi näissä asioissa aina jäljessä ja matti myöhänen.
Kyllä meiltä muuten nyt löytyy pari noitaa ikkunan edessä lentelemässä. Ne on katsos tehty avoimessa päiväkodissa viikko sitten. Ei siis minun ideasta. Olen erittäin huono askartelemaan kotona joten on hyvä käydä siellä päiväkodissa välillä askartelemassa. (äiti tykkää ainakin) :)



Pääsiäisen perinne herkut jos eivät kauheasti maistu niin tässä teille hyvä vinkki mitä voisi vaikka pääsiäis vieraille tarjota. On aika taattu että maistuu niin herras-kuin naisväellekin sekä lapsille.
Niin hyvää!

PAPPILAN HÄTÄVARA
1 pellillinen perus kääretorttua hillo täytteellä

kermaTäyte
1prk    mascarbone tuorejuustoa
1prk    flora kermaa
           maun mukaan sokeria

-vaahdotan kerma ja lisää siihen tuorejuusto sekä sokeria-

           marjoja

Viipaloi kääretorttu paloiksi.
Vuoraa kulhon pohja paloilla. Laita päälle kerma-tuorejuusto täyte sekä sen päälle marjoja.
Taas kääretorttu viipaileita. kermaa, marjoja, Jatka kerrostusta niin kauan kun tavaraa riittää.

Nosta kulho pöytään ja nauttikaa!



maanantai 23. maaliskuuta 2015

PItsiä ja kukkia


"Äiti vähän sulla on ihana paita päällä!" Kohteliaisuuden lausui 8-vuotias tyttäreni. Niin se on minustakin. Tämän pitsi ihanuuden löysin kirpparilta. Olenko joskus maininnut että minun vaatekaappimi pääsääntöisesti koostuu kirppislöydöistä. Harvoin tulee ihan vaateostoksille lähdettyä. Ostan rääsyn kun sellainen kiva sattuu kirppikseltä löytymään. Sieltä kun voi ostaa ihan ilman sovitusta (yleensä hinta sen verran alhainen) ja voi ostaa ns extra vaatetta. Eikä tarvitse sen koommin miettiä tuleekohan tätä sitten nyt oikeasti käytettyä.  Pistää kiertoon jos tuntuu ettei ollut sittenkään oma. Ei siinä yleensä arvo edes kerkeä tippumaan. :)


Kevättä on  rinnassa ja sitä myöten hiukan myös keittiössäkin. Ostin pari tuollaista peruskukkaa keittiötä piristämään. Lidlistä lähtivät kainaloon ruokaostoksien yhteydessä. Olivat niin kivan väriset että ei kauaa tarvinnut ynnäillä lähtevätkö mukaan. Toivottavasti pysyisivät hengissäkin jonkin aikaa. Meinasi jo tuo 2-vuotias tihulainen käydä kaikki kukat niistä repimässä. Onneksi huomasin tihutyön sen verran "ajoissa" että muutama kukka säilyi. Sen verran jäi että huomaa minkä väriset kukat ovat.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Marenki-Tikkarit



Marengeista on kehittynyt meidän lasten ihan ehdoton lemppari niin synttäreille kuin muihinkin juhliin. Ovathan ne melkein pelkkää sokeria niin mitenkä niistä nyt voisi olla tykkäämättä? :) Pari vuotta sitten tein koulun myyjäisiin marenkeja. Ja saivat niin hyvän vastaan oton että olen tehnyt sitten joka vuosi näitä koulun varainkeruu pippaloihin. Niin hyvän suosion että koululaisilta tuleekin terveisiä monesti meidän lapsille että voisiko teidän äiti tehdä niitä marenkeja myyntiin. Tottakai!

Viime varainkeruu tapahtumaan tein sitten uudella "tyylillä" myyntiin marenkeja. Tein niistä eri värisiä tikkareita hammastikkuihin. Siksi hammastikkuihin kun en löytänyt grillitikkuja mihin ne olisivat paremmin kylläkin sopineet mutta näinkin ne maistuivat erittäin hyvin.
Marenki-tikkarit olivat myös meidän seitsemän vuotiaan neitokaisen toiveena synttärijuhliin. Tein kolme pellillistä ja yhtään ei jäänyt synttäreiltä yli.

MARENKI-TIKKARIT

4       valkuista
3dl    sokeria

Vaahdota ensiksi valkuaiset ja 1/3 sokereista. Lisää pikkuhiljaa loput sokerit loppuvaiheessa. Jaa vaahto niin moneen satsiin kun värejä haluat. Värjää vaahdot. Pursota pellille perus pursotustyllalla tuollaisia rinkuloita ja työnnä tikut rinkuloiden sisään.
Paista uunissa 100 asteessa noin 1tunti.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

synttärit





Meidän eskarilainen vietti eilen omia 7-vuotis kaveri synttäreitään. Olihan tuo meteli ja vilske aikamoista kun taloon tupsahti kymmenen saman ikäistä neitosta. :) Huomasin että kyllä tytöistäkin lähtee yllättävän kova ääni... ja meteli.. Ja kun vielä innostus on kova synttäri sankarilla niin sehän laitta hiukan vettä myllyyn lisää. Noh, kyllähän tätä jaksaa hyvinkin sen pari tuntia kuunnella mutta kolme tuntia voisi tehdä tiukkaa. Tietty monestihan ne leikit (niin kuin näilläkin synttäreillä) alkaa sujumaan puoli tuntia enne päättymistä joten nehän jäävät totta vie sitten aina kesken. :( Just silloin äiti ja isä tule hakemaan... Niin miksi tuli just nyt jo? oli aika monen neidin tokaisu kun vanhempi huikkasi omaansa pukemaan.

Eihän näissä pikkuisten synttäreissä ole oikeasti päätä eikä häntää. Ei oikeasti. Ainakaan meillä. Kun minä en ole koskaan järjestänyt ohjelmaa synttäreille. Ne ovat olleet ihan synttäri sankarin itse kehitettävä. Voin kylläkin auttaa jos tarvis mutta kutsujen vetäjänä en ole toiminut! Mutta muonittajana kylläkin.  :)

Eskarilainen tohkeissaan ennen synttäreitään pyysi minua kirjoittamaa hänelle lapun missä lukee järjestyksessä ne leikit mitä hänen synttäreillä leikitään. Menivät suurin piirtein näin

1. Pullon pyöritys jossa avataan lahja (toteutui),
2. vettä kengässä leikki (toteutui puoleksi)
3.Herkut (toteutui) :)
4. väri (toteutui suunnitteluasteelle)
5. Peili (ei toteutunut)
6. hippa (ei toteutunut) äidin onneksi
7. Sokko (ehkä pari sekuntia)
8.Hyppynaru (ei toteutunut)

Tällaisen listan pohjalta rakentui siis meidän eskarilaisen 7-vuotis synttärit. Mites siellä päin? onko teillä kovasti lapsilla ohjelmaa synttäreillä?



sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Kurkotan ja otan




Ei sitä oikein itse tajua kuinka mahdottoman nopeasti pikkuiset kehittyvät. Vasta meillä oli ihan pikkiriikkinen vastasyntynyt pojan alku ja nyt hän on jo potra poika. Kovasti jo seurailee ympärillä elettävää elämää ja meteliä. Tarttuu jo leluihin kiinni ja yrittää jo kovasti niitä suuhunsa tavoitella. Vasta noin pari viikkoa sitten tämä juttu ei vielä kiinnostanut alkuunsa herraa. Mietinkin jo että miten ihmeessä saa pojun edes hetkeksi lattialla viihtymään. Ja nyt hän saattaa jo tunninkin katsella ja kosketella leluja. Iso velikin on yhtäkkiä hoksannut jättää pikkuveljen rauhaan eikä käy heti raapasemassa omaa puumerkkiään veljen kasvoihin kun äidin selkä kääntyy. Tätäkin asiaa tuskastelin tuossa pari viikkoa sitten että minkä ihmeen ratkaisun tähän keksi että pikkuinen saisi olla lattialla edes hetken.. ja tsadaa hetken päästä tämäkin asia oli kondiksessa ihan itsekseen! Miten ihmeessä tällainen asia voikaan muuttua muutamassa päivässä?! Ihan ihmeellistä!

Meidän olohuoneen pöytä pitää tällä hetkellä lelukaaren virkaa. Olen laittanut pari lelua siihen roikkumaan. mm. liberon ilmais perhoset ovat hyviä kun niissä on hyvä pidike minkä voi rautaan laittaa kiinni. Siihen olen itse laittanut kuminauhalla roikkumaan mm. puisen helistinrenkaan. Tuollainen koruihin tarkoitettu kuminauha on tosi kätevä roikkuvan lelun naruksi. Pikkuinen voi siten vetää lelun suuhunsa ja päästäessä irti lelu helähtää ja kuuluu kiva ääni. Ainakin meillä tykätään tästä viritelmästä!

Ja mikä ilma ulkona. Aurinko paistaa ja mittari näytää +10! Ehkä kaivan tänään ne lenkkarit esiin ja lähden illalla juoksulenkille!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Croozerit



Croozer kid for 2 siis kyseessä. Nämä menopelit hankittiin meille tammikuussa paikallisesta fb-kirppikseltä. Hankinta listalla ovat olleet viimeiset kaksi vuotta ja nyt löytyivät käytettynä ja samalta paikkakunnalta. Silloin kun niitä ei edes osaa olla etsimässä keskellä talvea ja lumi tuiskua!
Ja eilen päästiin sitten kokeilemaan ihan ulkoilmassa rattaiden toimivuutta. Sisällähän näissä istuttiin ensimmäiset kaksi päivää kun taloon saapuivat. Olivat niin suositut. 3- ja 2- vuotiaat lukivat kirjoja ahkeraan rattaissa ja leikkivät majaa...


Tien päällä rattaat kulkivat kuin unelmat eteenpäin. Eipä juuri lasten painot tuntuneet missään. Yhtä kevyesti menivät (jos ei nyt kevyemminkin) kuin ykkösten rattaat 1/2 vuotiaan ollessa kyydissä. Lapset olivat ihan mielissään kyydissä kun näkevät joka suuntaan ja ovat silti suojassa. ´2-vuotias nukahti kyytiin ja nukkui näissä päikkärit! :
Rattaathan saa myös tosi nopeesti pyöränperään jos haluaa. Luulen että meillä olevat enemmän ihan ratas käytössä kuin pyöräkärrynä. No mistä sitä tietään mitä se kesä tuo tullessaan!
Niin hyvin rullasivat eteenpäin tasasella että voisin kokeilla miten juoksu maistuisi näiden kera. Sen uskon että lapset ainakin tykkäisivät istua vauhdikkaammassa kyydissä jos vaan äiti jaksaa juosta perässä! :) Tiet näyttävät jo niin hyviltä että oikeasti voisi jo ne lenkkarit kaivaa kaapista esiin!

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Minun päiväni



4.3. kertoo sen että on minun syntymäpäiväni. Vaikka tuota ikää karttuu joka vuosi enemmän (nyt 29v)  niin silti pidän itseäni kaksikymppisenä neitokaisena. Lapset vaan tietty kasvaa ja varttuu mutta äiti pysyy yhtä nuorekkaana joka vuosi. :) siis sisimmissään.
Ihana huomata kuinka tärkeätä on meidän perheessä muistaa jokaisen syntymäpäivä myös äidin ja isän. Vanhimaiset neitokaiset olivat tehneet isännän kanssa "sota" suunnitelmat syntymäpäivälleni. Sisältäen siis kakun teon ja lahjan annon.. Kävivät eilen illalla ostoksilla. Leipoivat illalla minulle kakun joka "piilotettiin" jääkaappiin. Siis minä en saanut vilkasta mitä kakussa lukee. Eli kun avasin jääkaapin oli sokkona suunnistettava mitä sieltä ottaa!

Aamulla kello 6.20 heräsin maailman parhaaseen onnittelu lauluun. <3 Mun koko joukko oli minulle laulamassa sängyn vieressä. Voi rakkaus sitä onnea!  Yhdellä oli kädessä kukkakimppu, toisella lahja, kolmannella kortti, neljännellä milka suklaalevy ja isoimmalla taisi olla kännykkäkamera ahkerassa käytössä. Nämä tilanteet on aina taltioitava. Arvatkaapa vain mitä sain lahjaksi. No, tasapainolaudan! . Aika nappi valinta. Vähän nyt sitten haastetta kehiin omiin kotijumppaamisiin. !

Nyt äkkiä sählykamppeet päälle ja sähläämään. Vartti aikaa joten on hivenen kiirus!!!!