maanantai 9. marraskuuta 2015

Kittilä 21-24.9.2015




 
 
 
 
 Kylläpäs kesti luvattoman kauan tältä rouvalta blogin ääreen istahtaminen. Tai siis siihen menevä aika että jaksoin istahtaa tähän ja syventyä bloggaamaan.
Elämä kun ei aina mene niin kuin ajattelee, porskuttaen eteenpäin kuin junan vessa. Joskus juna voi pysähtyä hetkeksi ja sen eteenpäin lähteminen vie aikansa. Täytyy kerätä matkustajat ja tavarat uudelleen kyytiin ja lähteä kulkemaan matkaa eteenpäin. Näin siis kävi minulle. Hetkeksi tuli uupumus ja väsy, nyt keräilen voimani takaisin ja uusilla voimilla lähden kulkemaan eteenpäin. Uudet tuuletkin ovat alkaneet puhaltamaan ja vuoden alussa vieläkin voimakkaammin. Niistä sitten jatkossa lisää. :)

 

Tässä teille kuva kooste minun aivan huikean, ihanasta reissusta Kittilään, Lappiin. Ihanien, rakkaiden ihmisten luokse. Viime näkemästä taisi olla melkeinpä se 20vuotta (olin heidän morsiusneitonsa vuonna 1995) ja jälleen näkeminen on lämmin. Niin kuin olisimme aina tunteneet toisemme lähemminkin. <3
Te ihanat ihmiset siellä, sain nauttia rauhasta, olla kuopuksen kanssa ja olla vaan. Tekemättä mitään ihmeellistä.
Kuljimme pitkin Kittilän katua, istuimme kahvila Somassa, pujottelimme ja ruokailimme HerkkuTuvassa. Sain viettää neljä päivää Levin juurella, pienessä somassa mökissä ja lämmössä. Kuvasin: rauhassa! Nautin luonnosta!
Levin huippu valloitettiin tuulisessa säässä ja juostiin alas. Saunottiin, pelattiin, rupateltiin. Niin parasta. Pääsin viimeisenä päivänä kuopuksen kanssa molemmat, ensimmäistä kertaa tunturin huipulle: PALLAS. Olihan se huikea kokemus. Aivan mahtava luonto. Ihanat värit. Vaikkakin ilma oli sumuinen mutta silti reissu ihana. Laulettiin ja nautittiin, syötiin evästä.


 
 

Ilta lento vei minut ja pikkuiseni kohti etelää ja omaa perhettä. <3 Jälleen näkemisen riemu ja onni!